Savusaunat ja kiuastyypit vuonna 1878

Suomalaisiin savusaunoihin liittyviä otteita kirjasta Rakennukset tseremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla vuodelta 1878

Suomessa kiuas rakennetaan aina kivestä; pesän kaariin otetaan terä- eli naulakiviä. Kaarien päälle pannaan mukulakiviä, ja näiden välitse savu nousee saunaan. Vanhat kiukaat näyttävät kuitenkin olleen ilman kaaria - ne kuulunevatkin uudempaan muotoon. Kiukaan kolkassa näkyy usein vielä patsas (kuvat 141, 145 ja 146), johon toisinaan tulirauta pärettä varten on istutettu. Patsaan päästä lähtee, ainakin hämäläisissä saunoissa, kaksi lautaa, toinen toiselle seinälle, toinen toiselle (kts. kuvaa 146). Tällä laudalla voi myös istua kylpöessä; sen nimenä on solkkinen. Muuten on kylpömistä varten erityinen parvi, johon usein hyvin yksinkertaiset hirsiportaat johtavat (kuvat 145 ja 146). Nykyään tehdään kuitenkin nämät portaat paljoa mukavammiksi (kuva 148). Itse isolla parvella ei kuitenkaan aina kylvötä, vaan on usein sen eturaunelle laitettu erityinen lautaistuin eli lava sitä varten, isolla parvella ainoastaan imelletään maltaita. Se on muuten noin miehen korkeudella lattiasta; sentähden sen alla voi suorana käydä, joten se siis saunassa liikkumiselle ei tee haittaa, vaikka se täyttää koko peräpuolen saunasta aina keskilattiaan saakka. Pitkin polempia kiukaanvastaisia seiniä on penkkiä.

---

Kiukaan alkuperäisestä tyypistä jo edellä kerrottiin; se on semmoisenaan yksinkertaisesti kokoonpantu mukulakivistä (A a kuvat 141 ja 145). Vaan tapaapa siitä myös paljoa edistyneempiä muotoja. Tavallista paremman kiukaan näemme kuvassa 146; se on jo huolellisesti muurattu (b). Kuitenkin on patsas vielä tässä sen kolkkaa tukemassa. Patsas puuttuu seuraavasta muodosta (kuva 147) siitä syystä, että se ilman sitäkin on tarpeeksi tukevaksi tehty (c). (Toinen oli syy siihen, että patsas alkuperäisimmästä muodosta puuttui; vrt. kuva 25. Samoin oli laita Vironkin saunan kiukaissa). Muodossa d (kuva 149) on holvi tehty kivien yläpuolelle; vettä löylyä varten heitetään erityisestä aukosta kiukaan yläsyrjässä. Tämä holvi on vielä kehittyneempää laatua eräässä toisessa kiukaassa (kuva 150); siinä löyly ei tule ulos samasta aukosta, jonka kautta vettä heitetään, vaan toisesta vielä ylempänä olevasta (e).



---

Tavallisesti on sauna muista rakennuksista vähän erillään; joko on se lähellä kaivoa, tahi sijaitsee se jonkun puron tahi muun veden partaalla, josta vesi joko kannetaan saunaan tahi johdetaan sinne sellaisella laitoksella kuin kuvassa 143 näemme.




---

Yleensä ja kaikkialla lähtee savu saunoista ovesta ulos ilmaan. Sitäpaitsi on savun kulkua (sekä myös hikilöylyä) varten ylempänä seinässä aina hiki-ikkuna.

Erikoinen tuo kuvassa 143 kuvattu vedennostolaite. Pitääpä yrittää löytää lisätietoja sen yleisyydestä ja käytöstä.

Kirjan julkaisuaikaan vuonna 1878 savusauna oli niin yleinen, ettei muunlaisia saunoja maaseudulla tavattukaan. Kirja sisältää kuvan yhdestä hormillisesta saunasta Virossa, mutta sielläkin se on ollut harvinaisuus.





Kirjapainosta on juuri saapunut uusintapainos kirjasta Rakennukset tseremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla joka käsittelee myös kansatieteellisillä tutkimusmatkoilla tavattuja savusaunoja.

Lisätietoja ja tilausmahdollisuuden löydät sivuilta: www.Salakirjat.net/Rakennukset.html

© Hyvien tapojen mukaiset lainaukset ovat tervetulleita linkittäessäsi tälle sivulle.