Kylläpä teki hyvää päästä taas pariksi päiväksi metsään. Olimme jälleen Tikankolo-vuokramökillä Saarilammen rannalla, Nuuksion kansallispuiston länsiosissa.
Ajankohta oli pari viikkoa varhaisempi kuin viime vuoden mökkireissulla. En ole aiemmin tajunnut kuinka huimaa vauhtia jäät sulavat näillä keleillä, mutta nyt siitä sai hyvän esimerkin. Vielä eilisaamuna käydessäni rannassa se oli kauttaaltaan jäässä niin etten uskonut että olisimme päässeet veneellä liikkeelle. Mennessäni rantaan vain kaksi tuntia myöhemmin oli väylä järvelle jo sula.
Eilinen päivä kului paljolti lähialueen järviä kiertäessä. Muutaman tunnin kierroksella kävin kuudella eri järvellä, joita en ollut nähnyt aikaisemmin.
Vähä Saarilampi sijaitsee puolen kilometrin päässä Saarilammelta itään. Lampi on varsin pienikokoinen, mutta sieltäkin lyötyy komeat kalliot istuskeluun.
Toiset puoli kilometriä itään sijaitsee Vähä-Holma, joka osoittautui yhdeksi kivoimmista alueen järvistä. Runsaasti kallioita, korkeuseroja, niemenkärki ja vanhan metsäpalon jälkiä.
Muutama vuosi sitten Nuuksiossa oli metsäpalo, ja olenkin miettinyt missä päin tuo paloalue on, ilmeisesti kyseessä juuri tuo Vähä-Holman niemi. Rungoltaan mustuneet männyt eivät ole olleet moksiskaan palosta.
Niemen vieressä on kallioharjujen välissä tiheä kuusikko, jossa on hyvin erikoinen tunnelma. Ilma tuntuu hyvin seisovalta, on hämärää ja vanhan kuusikon kuolleet alaoksat sopivat maan harmaiden lehtien väriin. Kuusikossa on täysin hiljaista, mutta jostain kauempaa kuuluu taianomainen puronsolina.
Pari sataa metriä etelään sijaitsee Iso-Holma, joka on Nuuksion suosituimpia järviä. Kävin ainoastaan pikaisesti järven soisella länsirannalla, ja kuvia en näköjään ottanut. Järven itärannalla olisi komeita kallioita, laavu ja nuotiopaikka.
Näiden jälkeen jatkoin kierrosta Sarvilammelle, Pitkä Saarijärvelle ja Valklammelle, joista kirjoitan oman juttunsa.
2 kommenttia:
Suomalaista maisemaa, karu ja kaunis. Olen itsekin tallustellut noissa maisemissa muutamia vuosia sitten. Täytyy vain todeta, että sielu lepää luonnossa, lisäarvoa antavat vanha metsä ja veden läheisyys sekä historian havina alueen yllä. Luontevat ja "oikean" väriset, photoshoppaamattomat luomukuvat, jotka auttoivat sukeltamaan kirjoituksesi maailmaan, ovat todella nautinnollista katseltavaa. Kiitos.:)
Onpas talven aikana ollut ikävä tuota kesäisissä metsissä liikkumista. Nyt siitä onkin sitten tullut nautittua päivittäin. Kyllä teki hyvää eilenkin istuskella metsäisellä kalliolla. Metsäilykuvia Suomen luonnosta runsaasti siis tiedossa jatkossakin :)
Lähetä kommentti