Hyötykasviyhdistyksen taimitori huomenna 19.5

19.5.2011 (to) klo Alkaen 15.00
TAIMITORI JA VILJELYKAUDEN AVAJAISET
Hämeentie 154, Helsinki

Perinteistä taimitoria & viljelykauden avajaisia vietetään Annalan puiston kauniissa 1800-luvun alun huvilamiljöössä. Tarjolla entiseen tapaan kaiken maailman taimia: keittiökasveja, yrttejä, kesäkukkia, perinneperennoja, vanhoja ruusuja, siemenperunaa, parsan juurakoita ynnä muuta. Orangeriassa pelargonian ja ’vanhojen’ huonekasvien taimia. Kahvilassa herkullista syötävää, mm Annalan raparperibritaa. Pihalla haitarin soittoa! Olet lämpimästi tervetullut, kerro muillekin tilaisuudesta!

http://www.hyotykasviyhdistys.fi/?p=tapahtumat#63

Huomenna on siis suunnattava taimia metsästämään. Tarkoitus olisi löytää taimia sekä tuonne viljelypalstalle että parvekkeelle. Kiinnostava nähdä mitä löytyy.

Eilen laitoin sisälle kasvamaan limebasilikaa, sokerihernettä, minttua ja rucolaa. Saiturin pörssistä saa muuten käteviä 60 senttisiä kasvatusastioita ja 10 litran multasäkkejä vain 1,95 eurolla.

Viikonloppuna kävin Myyrmäen maalaismarkkinoilla, missä olisi ollut vaikka minkälaista tainta, mm. pukinpensaita (goji-marjat) ja isot valikoimat chilipensaita, mutta harmi kyllä olin juuri lähdössä keskustan suuntaan niin ei voinut tehdä ostoja.

Hyvä kun viime päivinä on vihdoin satanut hieman. Juuri tässä lähdössä palstalle katsomaan vihertääkö jo :)

Suomenuskoisen henkilökuva

Oskari Ratisen mukaan ihmistä ei ole heitetty tähän maailmaan yksin, vaan meitä ympäröi ja elämäämme tarkkailee näkymätön sielullinen väki: vainajat, jumalat, luonnonhenget. Vainajien kunnioituksen lisäksi keskeistä on usko siihen, että kaikella on sielu, oli sitten kyse kivistä, tähdistä tai eläimistä. Vuosi sitten Oskari löysi tälle uskolleen nimen.

Jarkko Mikkosen video löytyy osoitteesta:

http://vjmmagazine.uta.fi/node/1308

Hyviä ajatuksia ja komeasti toimitettu juttu, vaikka pituus onkin ollut rajoitettu 2:45 jaksoon. Tuo minimalistinen musiikki sopii mainiosti videon henkeen.

Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta on vuoden rajatietokirja!

Saamaansa palkintoon tietokirjailija Nieminen suhtautui tyylilleen ominaisella arvokkuudella.
Kuva Tuula-Maria Kangaslampi

Näinhän siinä kävi että voitto tuli ja vieläpä valtavin jytkyluvuin: Kuningaskunta sai enemmän ääniä kuin muut kirjat yhteensä! Todella mahtava läpilyönti kirjalle ja Jukkikselle, ja kiitos siitä kuuluu myös tämän blogin lukijakunnalle :)

Todella kiinnostava nähdä lähiviikkojen aikana mitä tämä Granlundin ilmaveiviä kirja-alalla vastaava voitto vielä poikiikaan. Yritämme nyt innokkaasti saada tutkimuksesta lisää julkisuutta tiedotusvälineisiin.

Kirjailijan onnentunteet löytyvät osoitteesta:

http://www.hermeetikko.com/15/

Kiitokset vielä kaikille äänestäneille. Tämä on kova juttu :)

Loitsurunoja englanniksi - Magic Songs of the Finns

Puolentoista viikon päästä sitten viimein saapuu painosta englanninkielisen kustannusprojektini ensimmäinen kirja ja oikein hyvältähän se tuntuu. Lähiviikot tulevat olemaan hyvin kiintoisaa aikaa, ja varasinkin tuossa juuri lennot Englantiin parin viikon päähän.

The Magic Songs of the Finns on käännös Lönnrotin toimittamista Suomen Kansan Muinaisista Loitsurunoista, joista julkaisin näköispainoksen vuonna 2008. Kirja sisältää 639 loitsua kattaen valtaosan alkuteoksen aineistosta.

Käännös julkaistiin alunperin vuonna 1896 osana laajaa kansatieteellistä teosta The Pre- and Proto-Historic Finns, Both Eastern and Western, With the Magic Songs of the West Finns. Kirjan muut osat ovat vähemmän arvokasta vanhentunutta asutusteoriaa, kallonmittausta ja historiantutkimusta, ja tuntuukin että tämä itsessään loistava käännöstyö on jäänyt vähän tuon muun teoksen kätköihin. Sitä ei ole aikaisemmin julkaistu erillisenä teoksena.

Mainio lisä loitsujen käännöksille on pääosin näiden pohjalta koottu suomalaisen mytologian ja muinaisuskon lyhyt tutkimus, jossa käydään läpi kansanrunoudesta löytyvät keskeisimmät hahmot ja teemat.

Oma erikoisuutensa kirjassa on Akseli Gallen-Kallelan tekemät puupiirrokset. Vaikka piirrokset onkin tehty Kalevalaan, osoittautui että niiden kuvaamat aiheet on löydettävissä myös loitsurunojen joukosta. Pohjaavathan molemmat samaan kansanrunousaineistoon. Olen käyttänyt kirjassa myös William Morriksen suunnittelemia koriste- ja kirjasintyyppejä.

Edellisessä viestissä puhuinkin jo noista kansiratkaisuista. Ensimmäistä kertaa onnistuin löytämään laadukasta tekonahkaa, joista kirjaan on tehty kokonahkasidos. Painatus on tehty poikkeuksellisesti kultafolioinnilla ja sokeapainatuksella. Tällainen sidosasu on nykyisin jäänyt kokonaan pois käytöstä, sillä kun ei saa painatettua viivakoodeja kansiin.

Vartokaahan kun elokuussa menen munkinkaavussa kaupustamaan tätä Englannin suurimmille keskiaikamarkkinoille. ;o

Sarjan muutama seuraava osa on suunnilleen jo tiedossa, mutta pitää nyt tutkia missä järjestyksessä näissä kannattaa edetä.

Avasin eilen kirjan suomenkieliset sivut osoitteeseen:

www.salakirjat.net/muinaisia_loitsurunoja_magic_songs.html

Kattavammat englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta:

www.paganarchive.com/magic-songs-of-the-finns.html

Viljelypalsta käännetty, kitketty ja kylvetty

Viikko sitten suuntasimme ensimmäistä kertaa viljelypalstalle askaroimaan. Onneksi pari kaveria liittyi mukaan hankkeeseen tuomaan lisää työvoimaa ja työkaluja. Eihän siitä muuten olisi oikein mitään tullutkaan.

Alkuun aarimme näytti aika pahalta. Viljelypalsta on ollut pari vuotta kesannolla ja voikukkien määrä on valtava. Myönteistä sen sijaan oli löytää palstalta edellisen vuokralaisen mansikkaviljelmä, joka on yhä paljolti elossa.



Palstan viljelyyn näyttää olevan kaksi tapaa:

- Kokemukseen, tietoon ja järkeen pohjautuva oikeiden työmenetelmien tehokas käyttö.

- Puna-armeijan sotilasopeista johdettu mies- ja kalustoylivoiman alkukantaisella raivolla läpirunnoma lopullinen voitto.

Luonnollisesti valitsimme jälkeisen menetelmän. Ei kun siis aivot narikkaan ja villiä lapioimista, kuokkimista ja kitkemistä muutama tunti. Olipa mukavaa päästä pitkästä aikaa fyysiseen työhön, joka tuntuu vieläpä tässä viljelyksessä olevan erityisen rattoisaa. Multa tuoksuu ja uutta elämää syntyy.



Ei niin että olisimme saaneet valmiiksi kuin ehkä 1/6 koko palstasta, mutta mielestäni ihan mukava vain edetä vaiheittain.

Naapuripalstan järkeen perustuvaa viljelysmenetelmää soveltava konkari suositteli koko palstan kääntämistä ensin lapiolla, muokkaamista koneella (jota tuolla vuokrataan puoli-ilmaiseksi) ja istuttamista koko alalle ensin perunaa, joka varjostuksellaan tappaa rikkaruohot. Tuolla saa otettua viljelykseen isoja aloja varsin kätevästi.

Kylvimme palstaan mm. lanttua, naurista, porkkanaa, härkäpapua, raparperia, pinaattia, rucolaa ja jotain japanilaista kasvia. Seuraavaksi vuorossa ainakin perunaa ja sipuleja.

Ensi kerralla pitää ottaa pellolle töihin rengeiksi pari veljeä olutpalkalla.



Tänä aamuna heräsin kesken unien viideltä ja kun en saanut heti uudelleen unta lähdin kävelemään pelloille. Kostea aamuilma tuoksui mahtavalta nyt kun vielä kasvit ovat alkaneet pölyttämään. Auringonnousu oli komea kuten aina.

Unennäön kannalta paras ratkaisu on tällainen kesken unien nouseminen pari tuntia ennen normaalia heräämisaikaa. Jälleen jäi viimeisellä unijaksolla haaviin puolittainen selkouni, jonka tajusin uneksi, mutta jonka kontrolloiminen oli hyvin vaikeaa.

Pakana-arkistot aukeavat

Juvalla ja Porvoossa ovat painokoneet jälleen käynnistyneet ja juuri saadun tiedon mukaan englanninkielisen kustannushankkeen ensimmäinen kirja, The Magic Songs of the Finns, valmistuu jo parin viikon päästä.

Eilen avasin myös hankkeen kotisivut, jotka löytyvät osoitteesta: www.paganarchive.com

Olen työstänyt kirjaa viimeisen vuoden ajan hitaalla työtahdilla. Alunperin suunnitelmissa oli julkaista kirja jo viime vuoden lopulla, mutta onneksi otin hankkeelle lisäaikaa. Nämä lopulliset taittoratkaisut ovat paljon paremmat kuin vielä tuolloin.

Kansiratkaisu muuttui myös täysin tuossa parisen kuukautta sitten. Painetun ylivetopaperin sijaan käytän kirjaan tekonahkasidosta kultafolioinnilla ja sokeapainatuksella. Aiemmin en ole innostunut tekonahasta, mutta paljastuikin että kirjapainolta löytyy todella hyvälaatuista materiaalia. Kiinnostava nähdä miltä kokonaisuus näyttää. Yhdessäkään muussa suomalaisessa kirjassa ei käytetä vastaavaa ratkaisua, koska sillä ei saa painettua kanteen viivakoodia.

Pakana-arkisto

Mistäs tässä kustannushankkeessa sitten onkaan kyse? Aikaisemmat julkaisemani kirjat ovat olleet 1:1 näköispainoksia vanhoista suomalaisista kansanperinnettä ja muinaisuskoa käsittelevistä kirjoista. Lähes kaikista vähänkään mielenkiintoisemmista englanninkielisistä kirjoista on jo olemassa vastaavanlaiset näköispainokset.

Usein kuitenkin tuo alkuteos saattaa olla julkaisuasultaan tavalla tai toisella huonosti yhteensopiva itse teoksen kanssa. Etenkin näissä kansanperinteen kirjoissa tyypillistä on kuivan akateeminen ulkoasu. Myös useimmat näköispainoksia tekevät kustantamot panostavat määrään laadun sijasta, ja julkaisevat esimerkiksi kaikki kirjat samanlaisin kansin. Laadukkaat uudet painokset sen sijaan panostavat itse tekstin korjaamiseen ja ajanmukaistamiseen esteettisten tekijöiden sijaan.

Jo vanhojen kirjojen parissa minua usein häiritsi epäsuhta kirjan sisällön ja ulkoasun välillä. Usein loistava teos oli sidottu tökerösti, tai sitten melko turhanpäiväinen teos oli saanut loisteliaan koristesidoksen.

Pagan Archive -sarjassa pyrin hakemaan teoksen henkeen ja aikakauteen mahdollisimman hyvin sopivaa ulkoasua. Tulen käyttämään kirjoissa vanhoja kirjasintyyppejä, ornamentteja ja vanhoja piirtokuvia. Mielestäni mieltäylentävä ulkoinen koristeellisuus rikastuttaa itse tekstin tarjoamaa lukukokemusta, ja vastaavasti myös loistava teos antaa selkärankaa ulkoisille tekijöille.

Hankkeen myöhemmissä vaiheissa on sarjaan tarkoitus lisätä myös muista kielistä englantiin käännettyjä teoksia. Tämä olisi hyödyllistä kirjojen laajemman tunnettavuuden saavuttamiseksi. Vaikka maailma onkin nykyään globaali ovat kielimuurit yhtä vahvat kuin ennenkin, ja moni loistava teos on jäänyt oman pienen kielialueensa vangiksi.

Jossain vaiheessa pitää julkaista samanlaisia koristetaitettuja ja kuvitettuja painoksia myös suomenkielisistä kirjoista.

Jo vuosia sitten tehdessäni kauppaa ainoastaan antikvaarisilla kirjoilla heräsi halu päästä toimimaan kansainvälisesti, mutta valitettavasti vanhoilla kirjoilla tuo oli aika mahdotonta. Hienoa että tuo vanha jano saa täyttymyksen nyt tämän projektin kautta.

Itse kirjasta kirjoitan oman esittelynsä lähipäivinä.

Riippumatto - Maailmankaikkeuden paras köllötystarvike

Aikaisemmin riippumatottomuus on turvannut riippumattomuuteni, mutta ei enää. Nuuksiossa suoritetun koekäytön jälkeen sanonkin: arvon lukijat, hankkikaa riippumattoja.

Se mitä tuolin otto mukaan metsään oli talvella, on riippumatto kesällä. Vaikka tuo tuoli onkin mukavan upottava, on kuitenkin vaaka-asentoon pääsy vieläkin löhöisämpää.



Ostin Amazonas Mosquito Travellerin, joka on halpa ja jossa on hyttysverkko valmiina. Maksimikantokyky on tosin yllättävän alhainen 100kg, joka on omalle 103 kilon painolle aika siinä ja siinä. Toleranssiahan noissa pitäisi olla, mutta kyllä pari narua hieman kului. No onpahan lisää syytä painon laskemiseen.

Nuuksion toisena päivänä viritin riippumaton ensi kertaa järven rantaan ja jo heti ensi mätkötyksellä keho huusi onnesta.

Kunhan tulee taas lämpimiä päiviä testaan mattoa parvekkeella ja lähimetsissä. Pitää myös kokeilla tuossa nukkumista kunhan tulee riittävän lämpimiä öitä. Helpottaa kyllä kun on tuo hyttysverkko valmiina. Riippumatto menee myös todella pieneen tilaan, joten se saattaisi myös olla hyvä ratkaisu yhden yön yöpymiseen vaeltaessa. Sopivan pystytyspaikan löytäminenkin on helpompaa kuin teltan kanssa.



Viime päivinä olen katsonut muutaman jakson sarjaaDan Cruickshank's Adventures in Architecture, joka taitaakin sitten olla paras näkemäni arkkitehtuuria käsittelevä dokumenttisarja. Cruickshankilta löytyy näköjään myös sarja Around the World in 80 Treasures, joka on pyörinyt Yle Teemalla. Harmi että jäi näkemättä.