sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Talvinen innovaatio: Tuoli mukaan metsään



Kesällä metsissä liikkuessa on puolet huvista istua kallioilla. Istuma-asennosta on parempi tarkkailla ympäröivää luontoa ja lepotilassa myös ajatusmaailma syvenee.

Talvellahan tuollainen ei valitettavasti onnistu. Seisominen hiljaisessa metsässä on myös nautinnollista, mutta ei valitettavasti korvaa istumista. Paikallaanoloaika jää joka tapauksessa vähäisemmäksi kuin istuessa, eikä ole yhtä levollista.

Pari päivää sitten tuli mieleen ajatus retkituolin ottamisesta mukaan metsään. Tänään testasin tuota käytännössä ja hyvin toimi. Levähtäminen, luonnontarkkailu ja hiljentyminen onnistuivat aivan toisella lailla kuin seisoma-asennosta. Alkoi oikein nukuttamaan. Tätähän täytyy alkaa harrastamaan enemmänkin.

Lumimäärä on vain tällä hetkellä niin älytön ettei kipuaminen Vantaankosken Högbergille onnistunut alkuunkaan. Komeat maisemat jäivät siis väliin ja menin kävelemään Vantaanjoelle.



Täytyy vain olla varovainen ettei kukaan näe tai pitävät hieman hulluna. Istuminenhan on sallittua vain pilkkijöille. ;O

Vielä kun löytyy lumikengät kohtuuhintaan niin onnistuu metsäilyharrastus kunnolla myös talvella.

5 kommenttia:

Iines kirjoitti...

Kiitos kiinnostavasta blogista, jonka löysin vasta hiljan.

Ensin ajattelin olla hiljainen lukija, mutta uskaltaudun nyt kommentoimaan, kun näin riemastuttavan tuolisi. Minä olen nimittäin luonnossa istuja, kesällä istun usein metsässä tai keskellä niittyä puutuolilla, heinien keskellä katselemassa ja valokuvaamassa hyönteisiä tai muuta.

Talvituolista olen uskaltanut vain haaveilla, sillä luonnossa pysähtely saattaa olla tärkeämpää kuin eteenpäin kiirehtiminen.

Tuo tuoli voisi olla kevyt mukaanotettava.

Kirjaltaja kirjoitti...

Tuo tuoli on tosiaan mainio mukaanotettavaksi, menee todella pieneen tilaan eikä paina juuri mitään. Tuoli on myös uneliaan upottava, tuossa oli hyvä torkkua kesän keskiaikamarkkinoiden 30 asteen lämmössä.

Pääsisipä istumaan kesäiselle niitylle hyönteisten pörrätessä. Kovin tuntuu kaukaiselta ajalta tuo vielä. Toisaalta käsillä alkaa olla paras aika talvesta nauttimiseen, alkuvuodesta alkaa olla jo usein aurinkoisia päiviä.

Nimetön kirjoitti...

Vielä mukaan kuumaa juotavaa termospullossa ja eväsleivät, niin siitä ei elämä parane.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Tuo on oivallinen idea. Pysähtyminen luonnon aistimiselle ei onnistu yhtä hyvin seisten, sillä jalat ovat tottuneet viemään. Oman tuolin luontoon kuskaamisessa on myös tyylikkyyttä, joka muistuttaa sadan vuoden takaisista maisemamaalareista ja muista elämäntaiteilijoista.

Osoittaa arvostusta itseä ja luontoa kohtaan ylittää tuollainen vaivannäön kynnys. Sama pätee muuten siihen, että eväät voi joskus viedä metsään juhlavien astioiden ja liinojen kera eikä aina vain mahdollisimman rationaalisesti tökeröissä muovipurnukoissa.

Kirjaltaja kirjoitti...

Astiat tosiaan nostavat heti picnikin juhlallisuutta. Myös tavanomaisen puistopicnikin sijaan saattaa syrjäinen metsäaukio tai laiturinnokka olla virkistävää vaihtelua. Iskipä paha keväänkaipuu kun näistä tuli puhe.

Toinen asia mitä olen kummaksunut on että luonnossa liikkujista 90% tuntuu olevan joko koiranulkoiluttajia tai lenkkeilijöitä. Vähemmistö ihmisistä liikkuu luonnossa ilman jotain käytännön velvollisuutta.

Lähetä kommentti