Suomen rannikoilla 23.11.2004 | kesto: 39.21
Kohdassa 2:57 käsitellään suomalaisten harjoittamaa tuulenkauppaa, josta olen digitalisoinut aikaisemmin artikkelin Entinen tuulenkauppa Suomessa vuodelta 1901. Kuunnelma sisältää myös lainauksen 1200-luvun puolivälin englantilaisen historiateoksen De proprietatibus rerum (Aineiden ominaisuuksista) Suomi-kuvauksesta:
"Suomi (Winlandia) on Norjan vuorten itäpuolella sijaitseva ja meren partaalla leviävä maa, joka ei tuota paljon muuta viljaa kuin heinää ja metsää. Sen kansa on sivistymätöintä, talonpoikaista ja raakaa ja harjoittaa noitumista. Siten he kaupittelevat ja myövät tuulta purjehtijoille, jotka tyvenen takia pysytteleivät heidän rannoillansa tai heidän luonansa. He näet tekevät rihma-kerän sitomalla siihen erityisiä solmuja ja neuvovat sitten vetämään kerästä solmuja kolmeen asti tai useampia, sen mukaan kuinka kovaa tuulta tahtovat. Ja heidän uskomattomuutensa tähden haltijat ilkkuen yllyttävät ja kiihöittavat rajumpaa ja heikompaa tuulta, sen mukaan kuinka paljon tai vähän solmuja he rihmasta vetävät, siksi että onnettomat, jotka sellaisiin luottavat, oikean sallimuksen mukaan hukkuvat"
Tämän jälkeen käsitellään laajalti Turun saaristossa olleita viikinkien laivareittejä, linnavuoria ja vartiotulipaikkojen ketjuja.
Kohta 14:52 sisältää Snorri Sturlusonin historiateoksen sisältämän kuvauksen Norjan kuninkaan Olavi Pyhän 1000-luvulla Suomeen tekemästä ryöstöretkestä, joka alkumenestyksen jälkeen päättyy suomalaisten suorittamaan veriseen väijytykseen.
Aikamoinen mysteeri on tuo kuunnelman lopussa käsiteltävä Pohjanlahden useiden seutujen, mm. Ahvenanmaan ja Pohjanmaan, autioituminen 800-1000-luvuilla. Tässä syyksi tarjotaan kulkutautia.
Kuunnelman löydät MP3-formaatissa osoitteesta: http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarkisto/ea/07540_4_viikinkien_aika.mp3
"Neljännessä osassa käydään läpi Suomen rannikkoalueita ja purjehdusreittejä. Reittejä pitkin eivät tulleet vain ystävälliset vierailijat, vaan myös ryöstelevät viikingit. Hyökkäyksiä varten oli kehitetty vartiomäkijärjestelmiä. Mitä ne olivat ja miten ne toimivat?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti