sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa

Viime päivät olen lueskellut Tieto-Finlandia-palkinnon 2002 voittanutta Esko Valtaojan kirjaa Kotona maailmankaikkeudessa, joka on jälleen kirja joka on ollut tarkoitus lukea sen ilmestymisestä asti, mutta josta olen odottanut antikvaarisen kappaleen löytymistä.

Olen lukenut kirjan puolivälin vaiheille, ja osoittautui ettei kirjaa ole kehuttu turhan takia. Kirjan parasta antia ovat olleet elämän syntyä ja varhaisvaiheita koskevat luvut, jotka ovat tietopuolisesti hyvin mielenkiintoisia ja saivat taas muistamaan kuinka ihmeellinen paikka maailma onkaan.

Mielenkiintoista oli myös lukeaLife-pelistä, joka pystyy äärimmäisen yksinkertaisin säännöin muodostamaan valtavan määrän erilaisia kokonaisuuksia. Hyvä osoitus kuinka kaaoksesta syntyy järjestystä riittävän ajan kuluessa.

Mielestäni Valtaojan heikkoutena kirjasta ilmenee liiallinen kehitysusko, joka kylläkin on hyvin perusteltu, mutta samoin kuin Neuvostoliiton mahtavat tuotantoluvut on vain osa totuudesta. On helppo hakea tosiasioita minkä tahansa asian tueksi vain valikoiden ne sopivat totuudet. Kehitys pimeästä ja karmivasta keskiajasta nyky-yhteiskunnan kirkkauteen on kuvattu kirjassa varsin yksipuolisesti.

Päivitän kirjoitukseen kirjan loppupuolen herättämät ajatukset luettuani sen loppuun. Tänään onneksi pääseekin taas Nuuksioon rentoutumaan ja luontoilemaan, ja tämä on juuri sopivaa luettavaa mukaan otettavaksi.

Kustannusrintamalla saimme juuri lähetettyä painoon Tuomas Keskimäen kirjan Yö vain ylläni lepäsi, ja Hermeetikko-lehden 12. numeron, jota aloitin kustantamaan. Kummastakin lisää myöhemmin.

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Mietteitä Mustasta Aukosta (luin poikani Antin antamaa, ajatuksia herättävää kirjaa Einsteinista)
Musta aukko on niin massiivinen tähti, että pakonopeus tähden pinnalla on suurempi kuin valon nopeus ja niin ollen valo ei pääse karkuun vaan kaartuu takaisin aukkoon. Tämä on ollut hyväksytty oletus jo pitkään.
Nyt, jos oletetaan, että painovoima on myös eräänlaista valon tapaista gravitaatiosäteilyä, joka etenee samalla nopeudella kuin valo, eikö senkin pitäisi jäädä mustaan aukkoon. Gravitaatiosäteen pakonopeus ei siis riittäisi mustasta aukosta poistumiseen. Jos näin on, ei musta aukko voisikaan vaikuttaa ympäristöönsä muodostuttuaan. Tämä taas johtaisi siihen, ettei suuria muistia (eikä pieniä) aukkoja voisikaan kehittyä. Näin ollen galaksien keskustoja koossapitävä voima ei voisikaan muodostua vaan häviäisi heti muodostuttuaan. Kun kuitenkin sellainen voima aivan ilmeisesti on olemassa, oletus painovoimasäteilyn luoteesta onkin ehkä virheellinen.
En ole vielä saanut muotoiltua ajatusta tämän pidemmälle. Tuntuu kuitenkin, että Theory of Everything ehkä pitäisikin ajatella uudelleen, ehkei ole olemassa yhtä yhtenäistä kaiken teoriaa, ehkä gravitaatiosäteily ei tunne tai tottele painovoimaa tai jotain muuta vastaavaa.

Nimetön kirjoitti...

"Kehitys pimeästä ja karmivasta keskiajasta nyky-yhteiskunnan kirkkauteen on kuvattu kirjassa varsin yksipuolisesti"

Löysin sattumalta blogisi ja aihe sivuaa pohtimaani ja tunteitani nostattavia asioita. Katsoin juuti netistä Eskon vierailun Marita Tastulan Punainen lanka-ohjelmassa vuodelta 2007.
Niin viisas mies kuin Esko onkin, hän mielestäni arvostaa nyky-yhteiskunnan aivan liian korkealle. Hän myös näkee kehityksen liian positiivisesti. Hänellä ei valitettavasti ole kykyä katsoa bkt:n taakse ihmisten todelliseen elämään ja kärsimykseen, joka on totta myös täällä maailman parhaaksi maaksi tituleeratussa Suomessa.
Luen parhaillaan Eskon ja piispa Juha Pihkalan kirjaa "Tiedän uskovani, uskon tietäväni". Kirjan alku on hyvä, mutta loppua kohden se menee inttämiseksi. Vaikka olen Eskon lailla ateistinen agnostikko, niin mielestäni piispa Pihkala ymmärtää elämän kärsimyksen paremmin kuin Esko.
Meni ehkä vähän asian ohi, mutta piti päästä vähän ventiloimaan ajatuksia. :)

Nimetön kirjoitti...

Morjens Esko Valtaoja. En tiedä onko tämä oikea paikka lähettää kysymyksiä mutta teen sen nyt kuitenkin. Minua on pidempään häirinnyt tässä mailman kaikkeuden tilaa käsittelevässä keskustelussa seuraavat seikat . Sanotaan ,että mailmankaikkeuden ikä on 13.6 milrj vuotta. Jos kerran alkuräjähdyksessä kaikki materia oli pienessä piteessä, joka sitten "räjähti" , niin kuinka on käsitettävissä, että joku galaksi olisi kerennyt 13.6 miljardi valovuoden päähän . Ainstainin mukaan massan omaava kappale ei voi saavuttaa valon nopeutta ja vaikka voisikin ,olisi kaukaisten galaksien pitänyt päästä meistä 13.6 miljaardin valovuoden päähän ja takaisin tänne tuleva valo olisi kestänyt yhtä kauan. Toinen seikka ihmetyttää myös , miksi galaksit loittonevat kiihtyvällä nopeudella , jon niitä kiihdyttää musta materia niin mistä sitä tulee lisää niin paljon , että se voisi "pullistaa ja suurentaa ja työntää galakseja kiihtyvällä nopeudella pois päin. Sitten puhutaan alkuräjähdyksestä jäljellä olevasta 4 k lämpöisestä "kohinasta , joka kuulemma tulee joka suunnasta. Jos joku piste räjäntää niin missä se säteily on käynyt kääntymassä tai mikä sen heijastaa joka suunnasta takaisin ? Toivoisin ,että jossain yhteydessä esin TV käsittelisit näitä maallikkoa askarruttavia tyhmiä kysymyksiä.

terv. Mara

Lähetä kommentti