keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kirjan julkistus: Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta



Perjantaina saapui siis painosta odotettu Jukka Niemisen uusin kirja Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta. Painos myytiinkin sitten lähes loppuun muutamassa päivässä ennen kuin ehdin edes ilmoittaa sitä kirjakauppoihin. Onneksi ehditään hyvin saada uusi painos kirjaa Helsingin kirjamessuihin mennessä, missä muuten on sitten kirjailija itsekkin tavattavissa ja omistuksia kirjoittamassa.

Kirjan sisällöstä kertonevat parhaiten nämä kirjailijan kuvaukset:


Esipuhe

Rautakausi


Jossa tehdään pikaisesti selkoa mikä rautakausi oli, ja mistä ajanjaksoista puhutaan kun puhe kääntyy muinaisuuteen. Haiskahtaa ihan selvästi wikipediasta kopioidulta, jossa lauserakenteita on sen verran muuteltu, ettei ihan avointa plagiointia.


I. Luku
Lauhavuoren linjat


Jossa todetaan muinaisten mäkilinnojen menevän viivasuorassa linjassa toinen toisiinsa nähden, ja että ne tuntuvat päättyvän kaikkien mäkilinnojen äitiin pohjanmaan Lauhanvuoreen. Todistamme että rautakautiset muinaiskaupungit ovat nekin olleet yhteydessä tähän vuoreen suorina linjoina. Lopuksi mittaamme näitä etäisyyksiä ja huomaamme että ne kulkevat myös kultaisen leikkauksen suhteessa. Hörhöä? Tässähän ruvetaan vasta lämpenemään.


Ley-linjat

Jossa suorat todetaan yleismaailmallisiksi ley-linjoiksi. Tutustumme brittiläiseen ley-linja tutkijaan John Michelliin, ja toteamme että vertailussa suomalaiset ley-linjat ovat tarkempia kuin mistään muualta voi bongata.


II. Luku
Kainuun muinaiskuninkaat


Toteamme että hankkeen takana ovat olleet kainuun muinaiskuninkaat, jotka tosin sijoitamme pohjanmaalle. Esittelemme aukottoman suomalaiskuninkaiden sukupuun, joka pohjaa olemassaoleviin kirjallisiin lähteisiin.


Pohjolan leijona

Tutustumme pohjolan leijonaan joka 1600-luvun alussa merkitsi kainuun kuninkaiden verenperimää, ja tästä suomalaismyytistä osaltaan leimahti 30-vuotinen sotakin. Ei siis mikään ihan pieni historian kuriositeetti. Laskemme myös muinaiskainuun maantieteellisen sijainnin; 333 km lauhansuoresta joka suuntaan. Lopuksi haukumme pystyyn teorian mäkilinnoista sotapaikkoina vaan toteamme niiden olleen pyhiä vuoria.


III. Luku
Sillanpääasema


On tarinaa ristiretkistä ja geometrian avulla selvitettynä on hyvin kyseenalaista menikö juttu kuten koulukirjat asiaa toitottavat? Ihmettelemme miksi kirkot on rakennettu suorille linjoille, ja esittelemme löydöksiämme.


IV. Luku
Mystinen mitta 33,3km

Kerrominämuodossa miten ilmiöön tuli törmättyä, eli että kirkot on aina rakennettu 33.3 km välein. Selvittelemme myös miksi jotkut mitat ovat rikkoutuneet, ja läpikäymme pääpiirteissään koko Suomen kirkkohistorian, ja ihmettelemme miltä aikakaudelta näitä mittoja löytää eniten. Lopuksi mietimme rakentaako joku edelleen kirkkoja tämän esoteerisen salatieteen pohjalta.


V. Luku
Pyhän Henrikin vaiheet


On yritys keriä ilmiötä taaksepäin, ja näytämme että ilmiö todellakin periytyy rautakaudelta asti, apuna hyödynnämme kaikkea tietoa pyhästä Henricuksesta. Toteamme että Henrikin kronikassa kuvataan ihan selkeä ley-linja, ja viimein selvitämme mikä tämä 33.3 -mitta on ja mihin se pohjaa. Sekä tietenkin sen, mikä sen tarkoitus on. Tutkimme pitkin Suomea 33.3 km kirkkomittoja satunnaisotannaisesti, ja laajennamme etsintää myös ulkomaille.


Paatokselliset loppusanat

Nämä rivit ovat avoin vetoomus lukijalle jotta myös hän kantaisi kortensa kekoon ja innostuisi tutkimaan asiaa lisää. Sillä muutama tutkija ei koskaan pääse niin pitkälle kuin tuhat tutkijaa. Vaatimattomasti toteamme että tämä tutkimusala on paitsi neitseelinen, myös ihan uusi tieteenalansakin. Kutsumme kaikki mukaan.

Liite I
Teoria Pähkinäsaaren rajan määrittämiseksi

Liite II
Mittoja


Kirja on tilattavissa Salakirjat.netistä osoitteesta:

http://www.salakirjat.net/muinaissuomalaisten_kadonnut_kuningaskunta.html

maanantai 11. lokakuuta 2010

Hengen ja tiedon messuilla 2010

Olin nyt viikonloppuna ensi kertaa myymässä Hengen ja tiedon messuilla Helsingissä. Oli hauska päästä taas jututtamaan ihmisiä.

Myyntipaikka kolmannen kerroksen perällä ei ollut niitä parhaimpia, mutta löysivätpä nuo ihmiset sinnekkin. Viereinen kahvila toimi hyvänä houkuttimena.

Messujen hitti oli juuri perjantaina painosta saapunut Jukka Niemisen kirja Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta, joka etenkin lauantaina kirjailijan itse ollessa paikalla vaihtoi omistajaa vilkkaasti. Saatiinpa samalla mukavasti lisää tilaajia Hermeetikollekkin.

Jouduimme vetämään Mustan raamatun myynnistä tapahtumajärjestäjien toivomuksesta, mutta eipä tuo sinänsä haitannut. Kirjaa tultiinkin runsaasti kyselemään tiskin alta ja nettitilauksiin syntyi myös piikki. Hauska esimerkki jälleen siitä mikä maine kirjalla on.

Messujen ohjelmistossa olisi ollut paljon kiinnostavaa Johannes Setälän toimittamasta avajaisseremoniasta Juha Pentikäisen ja Anne Pöyhösen luentoihin, mutta valitettavasti en päässyt oikein irtaantumaan myyntipöydältä.

Lainasin kameran eteenpäin joten lisäilen pari kuvaa kirjoitukseen myöhemmin.

Runsaan parin viikon päästä onkin sitten vuoden ykköstapahtuman, Helsingin kirjamessujen aika.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Hengen ja tiedon messut tänä viikonloppuna



Tänä viikonloppuna järjestetään Helsingissä Hengen ja tiedon messut ja Salakirjojen pöytä löytyy rakennuksen kolmannesta kerroksesta. Sopivasti messujen tämän vuoden teemana on "Pohjoinen kansanperinne ja henkisyys" ja sehän sopiikin kirjojemme aihepiiriin.

Kannattaa tulla moikkaamaan, ja messuraportti kuvineen on tiedossa alkuviikosta.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Pariisin antiikki- ja kirpputoreja



Tässä hieman kuvasatoa noilta Pariisin antiikki- ja kirpputoreilta, sekä antiikkimessuilta.

Perjantaina kävin antiikki- ja kinkkumessuilla, lauantaina Porte de Clignancourtin kirpputorilla, sunnuntaina Porte de Vanvesin kirpputorilla ja maanantaina jälleen messuilla. Nuo raha- ja korttimessut jäivätkin sitten pois aikataulusta.




Museoissa olen nähnyt usein näitä antiikin roomalaisista rahoista ja mitaleista tehtyjä kipsivaloksia, mutta en ennen myynnissä. Setti sisälsi 270 kappaletta 1700-luvun lopulla Vatikaanin kokoelmista tehtyä cameo-kohokaiverrus-mitalia. Hinta 4000e.




Röykkiöittäin ilmeisesti näytöskäyttöön tehtyjä haarniskoita ja aseita.



Vapaamuurarisymboliikalla kaiverrettu puulevy. Noin satavuotias ja hinta 100e.



Tuollaista 1500-luvun rauta-arkkua en ollut nähnyt aiemmin, hinta 700e. 1600-luvun alasin sisälsi suomalaisestakin talonpoikaisantiikista tutun symbolin. Kuulemma yleinen Ranskassakin ja symboloi luomista.




Kiinnostavasta kivilaadusta valmistettu pääkallo, mutta hieman ontuva työnjälki. Hinta 140e.





Kaksi suurikokoista kiinalaista mytologista vartioleijonaa. Todennäköisesti melko uutta tekoa, mutta hyvin laadukkaat pronssivalokset. Parin hinta 350e. Olisi ehkä voinut ostaa ellei olisi tarvinnut murehtia kuljetusongelmia.

Kuvaan muutaman toreiltani ostamani esineen myöhemmin.

torstai 30. syyskuuta 2010

Mikä on Musta Raamattu?



Paljastuipa että vuonna 1982 tuotetussa Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin radio-ohjelmasarjassa Mystillistä on eräs jakso koskien myös Mustaa Raamattua. Ohjelmassa haastatellaan dosentti S. Albert Kivistä, joka pohtii etenkin kirjan alkuperää.

Ohjelma on melko yleisluontoinen, mutta silti kiinnostavaa kuunneltavaa, ja se sisältää myös hyviä huomioita latinan- ja hepreankielisten alkutekstien käännösvirheistä. Esimerksi henkien erisnimiksi kääntyneet Seraphim on sanan seraph(enkeli) monikkomuoto.

Latasin kuunnelman YouTubeen ja lisäsin siihen kuvitukseksi 1500-1700-lukujen okkultisten teosten painokuvia.

Parhaiten tietoa Mustan Raamatun alkuperästä löytyy Joseph H. Petersonin tutkimuksista, joista löytyy useiden kirjan osioiden alkulähde ja tietoa eri painosten eroista:

Esoteric Archives - The Sixth and Seventh Books of Moses

Kokonaan oma kysymyksensä on suomalaisesta kansanperinteestä löytyvät tarinat Mustasta Raamatusta, joista osa on vanhemmalta ajalta kuin tämä vuonna 1902 suomennettu 6. ja 7. Mooseksen kirja.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Abbey Bookshop -kirjakauppa Pariisissa




Oli hauska löytää Pariisista englanninkielisiä kirjoja myyvä kanadalainen antikvariaatti. Kirjakauppa sijaitsee aivan legendaarisen Shakespeare & Companyn lähettyvillä (29, rue de la Parcheminerie) ja löysin sen sattumalta bussipysäkkiin liimatun mainoslapun perusteella.

Kirjakaupassa törmäsinkin heti amerikkalaiseen taiteilijaan Gregiin, joka oli käynyt liimailemassa noita lappuja, ja joka oli joskus lukenut Minnesotan suomalaisen englanniksi kääntämään suomalaiseen kansansatuun. Harmi ettei muistanut kirjan tai kääntäjän nimeä.

Kirjakauppa on sopivan täyteenahdettu, ja joukosta löytyikin juuri saapuneista venäläisistä kirjoista islantilaisen Galdrabok-grimoiren venäjänkielinen käännös (Графическая магия исландцев / The graphic magic of Icelanders), jonka sain vieläpä lahjaksi. Kääntäjä Leonid Korablev näyttää tutkineen paljon muutakin islantilaista muinaisuutta. Pitäisi tilata kirjan englanninkielinen painos.

Kirjojen lisäksi kirjakaupassa on tarjolla kahvia ja vaahterasiirappia.

Paluu Pariisista

Viikko Pariisissa on takana ja saipa taas penkoa vanhaa tavaraa sydämen kyllyydestä.

Lennon peruuntumisen syyksi paljastui lennonjohtajien lakko, mutta eipä tuo yhden päivän siirtymä niin haitannut.

Kaupungissa oli jälleen kahdesti vuodessa järjestettävät antiikki- ja kinkkumessut, ja lisäksi kävin noilla viime kerralla hyväksihavaituilla Porte de Clignancourtin ja Porte de Vanvesin kirpputoreilla, ja löytyipä jotain ostettavaakin.

Hostellin nettiyhteys ei toiminut ja kameraankin tuli väärä johto mukaan joten blogipäivitykset matkan ajalta saivat sitten jäädä. Kuvia tiedossa lauantaina.