keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kirjan julkistus: Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta



Perjantaina saapui siis painosta odotettu Jukka Niemisen uusin kirja Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta. Painos myytiinkin sitten lähes loppuun muutamassa päivässä ennen kuin ehdin edes ilmoittaa sitä kirjakauppoihin. Onneksi ehditään hyvin saada uusi painos kirjaa Helsingin kirjamessuihin mennessä, missä muuten on sitten kirjailija itsekkin tavattavissa ja omistuksia kirjoittamassa.

Kirjan sisällöstä kertonevat parhaiten nämä kirjailijan kuvaukset:


Esipuhe

Rautakausi


Jossa tehdään pikaisesti selkoa mikä rautakausi oli, ja mistä ajanjaksoista puhutaan kun puhe kääntyy muinaisuuteen. Haiskahtaa ihan selvästi wikipediasta kopioidulta, jossa lauserakenteita on sen verran muuteltu, ettei ihan avointa plagiointia.


I. Luku
Lauhavuoren linjat


Jossa todetaan muinaisten mäkilinnojen menevän viivasuorassa linjassa toinen toisiinsa nähden, ja että ne tuntuvat päättyvän kaikkien mäkilinnojen äitiin pohjanmaan Lauhanvuoreen. Todistamme että rautakautiset muinaiskaupungit ovat nekin olleet yhteydessä tähän vuoreen suorina linjoina. Lopuksi mittaamme näitä etäisyyksiä ja huomaamme että ne kulkevat myös kultaisen leikkauksen suhteessa. Hörhöä? Tässähän ruvetaan vasta lämpenemään.


Ley-linjat

Jossa suorat todetaan yleismaailmallisiksi ley-linjoiksi. Tutustumme brittiläiseen ley-linja tutkijaan John Michelliin, ja toteamme että vertailussa suomalaiset ley-linjat ovat tarkempia kuin mistään muualta voi bongata.


II. Luku
Kainuun muinaiskuninkaat


Toteamme että hankkeen takana ovat olleet kainuun muinaiskuninkaat, jotka tosin sijoitamme pohjanmaalle. Esittelemme aukottoman suomalaiskuninkaiden sukupuun, joka pohjaa olemassaoleviin kirjallisiin lähteisiin.


Pohjolan leijona

Tutustumme pohjolan leijonaan joka 1600-luvun alussa merkitsi kainuun kuninkaiden verenperimää, ja tästä suomalaismyytistä osaltaan leimahti 30-vuotinen sotakin. Ei siis mikään ihan pieni historian kuriositeetti. Laskemme myös muinaiskainuun maantieteellisen sijainnin; 333 km lauhansuoresta joka suuntaan. Lopuksi haukumme pystyyn teorian mäkilinnoista sotapaikkoina vaan toteamme niiden olleen pyhiä vuoria.


III. Luku
Sillanpääasema


On tarinaa ristiretkistä ja geometrian avulla selvitettynä on hyvin kyseenalaista menikö juttu kuten koulukirjat asiaa toitottavat? Ihmettelemme miksi kirkot on rakennettu suorille linjoille, ja esittelemme löydöksiämme.


IV. Luku
Mystinen mitta 33,3km

Kerrominämuodossa miten ilmiöön tuli törmättyä, eli että kirkot on aina rakennettu 33.3 km välein. Selvittelemme myös miksi jotkut mitat ovat rikkoutuneet, ja läpikäymme pääpiirteissään koko Suomen kirkkohistorian, ja ihmettelemme miltä aikakaudelta näitä mittoja löytää eniten. Lopuksi mietimme rakentaako joku edelleen kirkkoja tämän esoteerisen salatieteen pohjalta.


V. Luku
Pyhän Henrikin vaiheet


On yritys keriä ilmiötä taaksepäin, ja näytämme että ilmiö todellakin periytyy rautakaudelta asti, apuna hyödynnämme kaikkea tietoa pyhästä Henricuksesta. Toteamme että Henrikin kronikassa kuvataan ihan selkeä ley-linja, ja viimein selvitämme mikä tämä 33.3 -mitta on ja mihin se pohjaa. Sekä tietenkin sen, mikä sen tarkoitus on. Tutkimme pitkin Suomea 33.3 km kirkkomittoja satunnaisotannaisesti, ja laajennamme etsintää myös ulkomaille.


Paatokselliset loppusanat

Nämä rivit ovat avoin vetoomus lukijalle jotta myös hän kantaisi kortensa kekoon ja innostuisi tutkimaan asiaa lisää. Sillä muutama tutkija ei koskaan pääse niin pitkälle kuin tuhat tutkijaa. Vaatimattomasti toteamme että tämä tutkimusala on paitsi neitseelinen, myös ihan uusi tieteenalansakin. Kutsumme kaikki mukaan.

Liite I
Teoria Pähkinäsaaren rajan määrittämiseksi

Liite II
Mittoja


Kirja on tilattavissa Salakirjat.netistä osoitteesta:

http://www.salakirjat.net/muinaissuomalaisten_kadonnut_kuningaskunta.html

2 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Tuohan on pakko saada käsiin!

Anonyymi kirjoitti...

Kenen käsiin?

Lähetä kommentti