Tässä pitkien päiväunien tarjoamien yön tuntien aikana olen katsonut Yle-Areenan tarjontaa.
Matka halki Karjalan
Osa 2/2: Rajamaat. Dokumentti vie toimittaja Klaus Bednarzin matkassa Karjalaan, sen historian ja kulttuurin pariin. Tänään käydään mm. vepsien luona ja Valamossa ja aistitaan tunnelmia Ilomantsissa. T: WDR, Saksa.
http://areena.yle.fi/video/655964
Toissapäivänä kirjoitin dokumentti-sarjan ensimmäisestä osasta. Tämä toinen jakso ei mielestäni aivan yllä tuon ensimmäisen osan tasolle, mutta on kuitenkin mieluista katsottavaa. Jakso sijoittuu valtaosin Suomen puolelle rajaa.
Rakentajat
Valtimon Murtovaaran erämaatilalla elvytetään perinteisiä puun työstämistapoja päärakennuksen tuohikattoa korjattaessa. O: Georg Grotenfelt. T: Nostalgia Film, 2008.
http://areena.yle.fi/video/664422
Lyhykäinen, mutta hyvän tunnelman omaava dokumentti perinteisistä rakennusmenetelmistä. Hauska tehokeino tuo puheen täysi puuttuminen. Visuaalisesti hienoja ovat etenkin nuo alun metsäotokset. Kovasti vain olisi siitäkin mielellään nähnyt enemmänkin.
Seuraavaksi olisi ruokalistalla pari radiokuunnelmaa:
Markku Heikkinen: Kalevala
Kantelettaren ilmestymisestä tulee kuluneeksi 170 vuotta. Markku Heikkinen kysyykin ohjelmassaan miten Kalevala auttaa näkemään elämää? Kainuun aatelisen seurassa ovat keskustelemassa kirjailija Seija Tuohesmaa ja ohjaaja Jari Halonen.
http://areena.yle.fi/audio/660161
Luonto-Suomi.: Haapakosken kämpällä Lapissa 6.1.2010
Puistomestari Markku Välitalo tuntee Ylä -Lapin autiotuvat paremmin kuin omat taskunsa. Viime kesänä pantiin kuntoon Inarijärven autiotupia, ne ovat tärkeitä lepopaikkoja veneellä liikkujille. Autiotuvat ovat ainutlaatuista suomalaista jokamiehen oikeutta, jota pitää arvostaa ja vaalia. Inarin Juutuanjoen rannalla Seppo Konttinen sytytti hirsituvan kaminaan tulet ja kävi juttusille eränkävijän kanssa.
http://areena.yle.fi/audio/663724
perjantai 8. tammikuuta 2010
torstai 7. tammikuuta 2010
Hypnerotomachia Poliphili. Matka unessa vuonna 1499
HYPNEROTOMACHIA POLIPHILI

Jossa näytetään kuinka
kaikki inhimillinen on vain unta,
ja lukuisia muita tietämisen
ja muistamisen arvoisia seikkoja.
Tämä ihmeellinen uusi kirja,
Muinaisten isiemme kirjojen veroinen,
Sisältäen kaiken maailmassa elävän,
Joka on ainutlaatuista ja jaloa.

...Mietittyäni läpi näitä muinaisia ja pyhiä kirjoituksia, tulkitsin ne näin:
Työsi hedelmistä uhraa Luonnon Jumalalle kainostelematta. Asteittain teet sielustasi alamaisen Jumalalle. Hän tulee lujasti ohjastamaan elämääsi, armeliaasti halliten sinua, ja säilyttää sinut vahingoittumattomana.

...Tulkitsin nämä hieroglyfit (lukuunottamatta oksia, jotka pystyin vain tunnistamaan kuuseksi, männyksi, lehtikuuseksi, katajaksi tai muuksi samankaltaiseksi) seuraavasti:
Kärsivällisyys on koristus, vartija ja suojelija elämän.
Toisella puolen näin tämän elegantin kaiverruksen: ympyrä, ja ankkuri jonka ympärille delfiinin pyrstö oli kietoutunut. Pystyin tulkitsemaan tämän parhaiten:
Aεὶ Σπεῦδε βραδέως
Aina kiiruhda hitaasti.
Aina kiiruhda hitaasti.

...Tulkitsin tämän kuvakokonaisuuden latinaksi seuraavasti:
Jumalalliselle ja majesteettiselle Julius Caesarille, koko maailman hallitsijalle, hänen sielunsa laupeudestaan ja anteliaisuudestaan ovat egyptiläiset pystyttäneet tämän julkisista varoista.

...Arvioin näiden merkkien olevan kultaa, mutta ajan ja lampunsavun tummentamia. Näin tulkitsin ne:
Siunatuille varjoille. Kuolema torjuu kaikki elämän vastakkaiset ja kiivaat puolet. Se antaa, se ottaa, se kuluttaa, se hajottaa. Täällä se on suloisesti yhdistänyt kaksi kuollutta, jotka rakastivat toisiaan erottamattomasti ja hartaasti.

Edelläolevat lainaukset ovat kirjan muutamat pseudo-hieroglyfien kuvat ja selitykset. Mielestäni on viehättävää annettujen tulkintojen epävarmuus, "tulkitsin ne näin", mikä samalla paljastaa meille niiden viestin ja säilyttää kuitenkin niiden salaperäisyyden.
Hypnerotomachia Poliphili, tarkoittaen jotakuin Polifilin kamppailua rakkaudesta unessa, on Gutenbergin raamatun jälkeen ehkäpä tunnetuin inkunaabeli, 1400-luvulla painettu kirja. Kirja sisältää 174 puupiirrosta, joista on lisäksi olemassa useita erilaisia versioita.
Kirjan eriskummallisin ja samalla myös kiinnostavin piirre on Polifilin syvä rakkaus arkkitehtuuriin. Ehkä puolet kirjasta ja sen kuvituksesta ovat erilaisten fantasiarakennusten ihastelua. Kertoopa hän olleen myös sukupuoliyhteydessä rakennusten kanssa, ja ainakin kerran nautinnon olleen molemminpuolista.
Kirjan tapahtumien outous ja hajanaisuus luovat sille hyvin unenomaisen yleistunnelman. Olisi mielenkiintoista tietää onko osa kirjan tapahtumista ja hahmoista nähty alunperin unessa.
_
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Matka halki Karjalan
Matka halki Karjalan
Osa 1/2: Ääniseltä Vienanmerelle. Kaksiosainen dokumentti vie toimittaja Klaus Bednarzin matkassa Karjalaan, sen historian ja kulttuurin pariin. Matka alkaa Kizin kirkoilta ja päättyy tänään Solovetskin saarille. T: WDR, Saksa.
Eilisiltana katsoimme saksalaisen dokumentin Venäjän Karjalasta, joka osoittautuikin ihan hyväksi tuotokseksi. Stalinin rikoksiin tosin keskitytään hieman turhankin paljon, ja alueen vanhempi historia jää vastaavasto vähemmälle.
Dokumentti on nähtävillä Yle-Areenalla seuraavassa osoitteessa vielä 27 päivän ajan:
http://areena.yle.fi/video/654649

Dokumentti alussa esitellään Kizin puukirkot, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Etualan puukirkko on alunperin 1300-luvun loppupuolelta ja Venäjän vanhimpia kirkkoja. Taustalla siintävät kaksi suurempaa kirkkoa ja kellotorni ovat rakennetut 1700-luvulla.

Karhumäen läheiseen metsään, jossa suoritettiin vuoden 1937 vainojen teloituksia, on noussut suuri määrä muistoristejä. Kuvassa omaiset aterioivat vanhaan tapaan haudan äärellä, jakaen osan ateriasta vainajien kanssa.


Muinaishistoria on dokumentissa esillä valitettavasti vain pikaisesti, kun kuvausryhmä vierailee Zalavrugan 5000-6000 vuotta vanhoilla kalliopiirroksilla Belomorskin lähellä. Piirroksille omaleimaista ovat kiveen kaiverretut metsästäjän suksenjäljet, jotka museonjohtajan mukaan ovat vanhin hiihtämistä esittävä kuva. Toisessa kuvassa on metsästäjiä falloksineen.
Dokumentissa käydään myös Solovetskin saarilla ja luostarissa, jossa keskitytään erityisesti alueen keskitysleirien historiaan.
Areenalta näyttää löytyvän myös sarjan toinen osa, jossa kierretään suomenpuoleista Karjalaa. Voisi katsoa myöhemmin tänään. Ensin tosin käymään Piritassa. Myös täällä Tallinnassa on nyt ennätyksellisen paljon lunta, joten on hyvä aika valokuvaamiseen.
Osa 1/2: Ääniseltä Vienanmerelle. Kaksiosainen dokumentti vie toimittaja Klaus Bednarzin matkassa Karjalaan, sen historian ja kulttuurin pariin. Matka alkaa Kizin kirkoilta ja päättyy tänään Solovetskin saarille. T: WDR, Saksa.
Eilisiltana katsoimme saksalaisen dokumentin Venäjän Karjalasta, joka osoittautuikin ihan hyväksi tuotokseksi. Stalinin rikoksiin tosin keskitytään hieman turhankin paljon, ja alueen vanhempi historia jää vastaavasto vähemmälle.
Dokumentti on nähtävillä Yle-Areenalla seuraavassa osoitteessa vielä 27 päivän ajan:
http://areena.yle.fi/video/654649

Dokumentti alussa esitellään Kizin puukirkot, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Etualan puukirkko on alunperin 1300-luvun loppupuolelta ja Venäjän vanhimpia kirkkoja. Taustalla siintävät kaksi suurempaa kirkkoa ja kellotorni ovat rakennetut 1700-luvulla.

Karhumäen läheiseen metsään, jossa suoritettiin vuoden 1937 vainojen teloituksia, on noussut suuri määrä muistoristejä. Kuvassa omaiset aterioivat vanhaan tapaan haudan äärellä, jakaen osan ateriasta vainajien kanssa.


Muinaishistoria on dokumentissa esillä valitettavasti vain pikaisesti, kun kuvausryhmä vierailee Zalavrugan 5000-6000 vuotta vanhoilla kalliopiirroksilla Belomorskin lähellä. Piirroksille omaleimaista ovat kiveen kaiverretut metsästäjän suksenjäljet, jotka museonjohtajan mukaan ovat vanhin hiihtämistä esittävä kuva. Toisessa kuvassa on metsästäjiä falloksineen.
Dokumentissa käydään myös Solovetskin saarilla ja luostarissa, jossa keskitytään erityisesti alueen keskitysleirien historiaan.
Areenalta näyttää löytyvän myös sarjan toinen osa, jossa kierretään suomenpuoleista Karjalaa. Voisi katsoa myöhemmin tänään. Ensin tosin käymään Piritassa. Myös täällä Tallinnassa on nyt ennätyksellisen paljon lunta, joten on hyvä aika valokuvaamiseen.
tiistai 5. tammikuuta 2010
Viikingit Suomen rannikoilla. Radiokuunnelma
Pienen tauon jälkeen kuuntelin taas tänään YLE:n Jorma Kallenaution ja Aaro Söderlundin erinomaista Viikinkien aika -kuunnelmasarjaa.
Suomen rannikoilla 23.11.2004 | kesto: 39.21
Kohdassa 2:57 käsitellään suomalaisten harjoittamaa tuulenkauppaa, josta olen digitalisoinut aikaisemmin artikkelin Entinen tuulenkauppa Suomessa vuodelta 1901. Kuunnelma sisältää myös lainauksen 1200-luvun puolivälin englantilaisen historiateoksen De proprietatibus rerum (Aineiden ominaisuuksista) Suomi-kuvauksesta:
Tämän jälkeen käsitellään laajalti Turun saaristossa olleita viikinkien laivareittejä, linnavuoria ja vartiotulipaikkojen ketjuja.
Kohta 14:52 sisältää Snorri Sturlusonin historiateoksen sisältämän kuvauksen Norjan kuninkaan Olavi Pyhän 1000-luvulla Suomeen tekemästä ryöstöretkestä, joka alkumenestyksen jälkeen päättyy suomalaisten suorittamaan veriseen väijytykseen.
Aikamoinen mysteeri on tuo kuunnelman lopussa käsiteltävä Pohjanlahden useiden seutujen, mm. Ahvenanmaan ja Pohjanmaan, autioituminen 800-1000-luvuilla. Tässä syyksi tarjotaan kulkutautia.
Kuunnelman löydät MP3-formaatissa osoitteesta: http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarkisto/ea/07540_4_viikinkien_aika.mp3
"Neljännessä osassa käydään läpi Suomen rannikkoalueita ja purjehdusreittejä. Reittejä pitkin eivät tulleet vain ystävälliset vierailijat, vaan myös ryöstelevät viikingit. Hyökkäyksiä varten oli kehitetty vartiomäkijärjestelmiä. Mitä ne olivat ja miten ne toimivat?"
Suomen rannikoilla 23.11.2004 | kesto: 39.21
Kohdassa 2:57 käsitellään suomalaisten harjoittamaa tuulenkauppaa, josta olen digitalisoinut aikaisemmin artikkelin Entinen tuulenkauppa Suomessa vuodelta 1901. Kuunnelma sisältää myös lainauksen 1200-luvun puolivälin englantilaisen historiateoksen De proprietatibus rerum (Aineiden ominaisuuksista) Suomi-kuvauksesta:
"Suomi (Winlandia) on Norjan vuorten itäpuolella sijaitseva ja meren partaalla leviävä maa, joka ei tuota paljon muuta viljaa kuin heinää ja metsää. Sen kansa on sivistymätöintä, talonpoikaista ja raakaa ja harjoittaa noitumista. Siten he kaupittelevat ja myövät tuulta purjehtijoille, jotka tyvenen takia pysytteleivät heidän rannoillansa tai heidän luonansa. He näet tekevät rihma-kerän sitomalla siihen erityisiä solmuja ja neuvovat sitten vetämään kerästä solmuja kolmeen asti tai useampia, sen mukaan kuinka kovaa tuulta tahtovat. Ja heidän uskomattomuutensa tähden haltijat ilkkuen yllyttävät ja kiihöittavat rajumpaa ja heikompaa tuulta, sen mukaan kuinka paljon tai vähän solmuja he rihmasta vetävät, siksi että onnettomat, jotka sellaisiin luottavat, oikean sallimuksen mukaan hukkuvat"
Tämän jälkeen käsitellään laajalti Turun saaristossa olleita viikinkien laivareittejä, linnavuoria ja vartiotulipaikkojen ketjuja.
Kohta 14:52 sisältää Snorri Sturlusonin historiateoksen sisältämän kuvauksen Norjan kuninkaan Olavi Pyhän 1000-luvulla Suomeen tekemästä ryöstöretkestä, joka alkumenestyksen jälkeen päättyy suomalaisten suorittamaan veriseen väijytykseen.
Aikamoinen mysteeri on tuo kuunnelman lopussa käsiteltävä Pohjanlahden useiden seutujen, mm. Ahvenanmaan ja Pohjanmaan, autioituminen 800-1000-luvuilla. Tässä syyksi tarjotaan kulkutautia.
Kuunnelman löydät MP3-formaatissa osoitteesta: http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarkisto/ea/07540_4_viikinkien_aika.mp3
"Neljännessä osassa käydään läpi Suomen rannikkoalueita ja purjehdusreittejä. Reittejä pitkin eivät tulleet vain ystävälliset vierailijat, vaan myös ryöstelevät viikingit. Hyökkäyksiä varten oli kehitetty vartiomäkijärjestelmiä. Mitä ne olivat ja miten ne toimivat?"
maanantai 4. tammikuuta 2010
Entheogenesis. Dokumentti shamanismista
Entheogenesis - Awakening the Divine Within
Enteogenesis - Sisäisen jumaluuden havahtuminen
Tänään Viroon palatessani katsoin laivalla kyseisen shamanismia ja muuntuneita tajunnantiloja käsittelevän dokumentin.
Dokumentti kärsii hienoisesta konkretian puutteesta, mutta sisältää kuitenkin runsaasti mielenkiintoisia ajatuksia, joista seuraavassa muutama poiminta:
Tätä teemaa käsittelevät myös kirjat Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika, joka sisältää mielenkiintoisia lukuja viime vuosikymmenten kulutustason kasvusta ja pohdintaa sen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Myös Tatu Hirvosen ja Esa Mangelojan Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi on hyvä yhteenveto onnellisuustutkimusten tuloksista.
Dokumentissa esiinnostettu Max Weberin muotoilema lumouksen haihtumisen (Entzauberung) käsite, ja Joseph Campbellin tutkimukset maailman sankarilegendojen yhteisistä teemoista herättivät kiinnostuksen etsiä näistä lisätietoja.
Enteogenesis - Sisäisen jumaluuden havahtuminen
Tänään Viroon palatessani katsoin laivalla kyseisen shamanismia ja muuntuneita tajunnantiloja käsittelevän dokumentin.
Dokumentti kärsii hienoisesta konkretian puutteesta, mutta sisältää kuitenkin runsaasti mielenkiintoisia ajatuksia, joista seuraavassa muutama poiminta:
5:17
Charles T. Tart, PhD
Kirjailija, psykologian emeritusprofessori
Nykyisenkaltaisia henkisen kasvun mahdollisuuksia ei ole koskaan ennen ollut olemassa. Käytössämme on koko maailman henkiset rikkaudet. Ennen, aikana jona ihmiset eivät juurikaan poistuneet kotikylistään, vain onnekkaimmille oli tarjolla edes jonkinlaista henkistä opastusta. Vielä harvinaisempaa oli löytää opettaja jonka metodit sopivat omaan persoonallisuuteen aidosti hyödyllisellä tavalla.
5:47
Dr. Marilyn Schlitz
Noeettisten tieteiden instituutin tutkimusjohtaja
Jo lapsena meidät opetetaan arvostamaan lähinnä mielemme rationaalisia ominaisuuksia. Opimme jo lapsina väheksymään tai jopa tuhoamaan intuition ja suoran tietämisen kaltaisia kokemuksia.
19:30
Robert McDermott, PhD
filosofian ja uskonnontutkimuksen professori
Lumouksen haihtuminen (disenchantment) kyllästää koko modernia maailmaa - kyseessä on hyvin tärkeä käsite. Lumous on haihtunut maasta, galakseista ja tavallaan myös kasvi- ja eläinkunnasta. Tätä on tapahtunut viimeisten 400 vuoden aikana monella alueella. Lumousta on myös yritetty palauttaa.
Rick Tarnas, PhD
filosofian ja syvyyspsykologian professori
Weber tarkoitti lumouksen haihtumisella erityisesti modernin mielen oletusta siitä, että maailma on kokonaisuudessaan ymmärrettävissä ja kontrolloitavissa numeroiden ja ennusteiden kautta, sekä sokeutumista mysteerille ja sielulle. Tämä käy hyvin ilmi tarkasteltaessa alkukantaisia näkemyksiä: alkuperäiskulttuurin jäsen kokee hengen niin metsässä, tuulessa kuin meressäkin.
23:24
Rick Tarnas, PhD
filosofian ja syvyyspsykologian professori
Lumous on kadonnut nykyaikaisesta maailmankuvasta. Kuinka tämä siirtymä on tapahtunut? Kuvailemani muutos on erityisen ilmeinen Descartesin ajasta lähtien.
1600-luvun jälkeen tiede ja filosofia ovat merkittäviltä osin hylänneet lumouksen. Einsteinin, Whiteheadein tai Teilhardin hengellisiä lausuntoja lukuunottamatta lumouksen puute on sisäänrakennettu nykyiseen tieteelliseen maailmankuvaan.
28:23
Ralph Metzner, PhD
psykoterapeutti
Moderni maailmankuva oli mekaaninen, atomistinen, lineaarinen, kausaalinen ja kvantitatiivinen. Vain mitattavien objektien ja voimien valtakunta nähtiin todellisena. Tämän ulkopuolelle jäivät esimerkiksi mielen kuvasto, ajatukset, intuitio, mielikuvitus, symbolit, unet, kaikki subjektiiviseksi miellettävä. Arvo on täysin subjektiivista. Objektiivisen tieteen nimissä voimme rakentaa pommeja, teurastaa tuhansia, tuhota ilmakehän ja sanoa: "Olemme tieteilijöitä - arvot, politiikka tai talous eivät ole meidän alaamme."
40:35
Stan Grof
Psykedeelit eivät ole ainoa tapa. Nämä tilat on saavutettavissa myös paastoamisen, tanssin, aistideprivaation tai holotrooppisen hengitystyöskentelyn kautta. Tietoisuuteen voi vaikuttaa tehokkaasti erilaisten hengitystekniikoiden kautta, kuten myös musiikin ja äänen kautta, etenkin perkussion. Tietyt taajuudet toimivat erityisen tehokkaasti. Monet aboriginaalikulttuurit käyttävät päihteettömiä menetelmiä joiden avulla ihmiset uppoavat syviin transsitiloihin. Psykedeeleihin yhdistettynä tällaiset menetelmät voimistuvat entisestään.
42:20
Stan Grof
Siirtymäriittien hylkääminen oli valtava takaisku kulttuurillimme. Suuri osa patologiastamme on tämän seurausta. Nykypäivänä nuoret järjestävät omia siirtymäriittejänsä, joita ei aina toteuteta rakentavimmalla mahdollisella tavalla. Tämä ilmaisee tarvetta rituaaleja kohtaan, ja jos vallitseva kulttuuri ei tarjoa sellaisia, nuoret luovat niitä itse.
46:02
Ralph Metzner, PhD
psykoterapeutti
Nykyaikainen länsimainen tiede ei suostu astumaan subjektiivisuuden alueelle ollenkaan, koska subjektiivista ei voi käsitellä objektiivisesti. Tämä on suuri virhe, historiallinen vahinko.
Alex Grey
visionäärinen taiteilija
49:56
Vain mystinen kokemus voi havahduttaa tähän olemisen ulottuvuuteen. Se muuttuu huomattavan todelliseksi suoran kokemuksen kautta. Se on kuin mikroskoppin tai teleskoopin läpi katsomista. Meillä on nykyään mahdollisuus astua näihin maailmoihin.
1:03:10
Stan Grof
Näkemyksemme ovat vääristyneet. Ahneutemme on lähtenyt käsistä. Kuvittelemme, että bruttokansantuote on moninkertaistettava jotta voimme olla tyytyväisiä elintasoomme. Elämme harhassa. Korkea taloudellinen vauraus ei takaa emotionaalista hyötyä. Väkivalta, itsemurhat, alkoholismi, riippuvuudet ja avioerot ovat lisääntyneet. Taloudellisten saavutusten ja hyvinvoinnin välillä ei ole suoraa yhteyttä.
Tätä teemaa käsittelevät myös kirjat Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika, joka sisältää mielenkiintoisia lukuja viime vuosikymmenten kulutustason kasvusta ja pohdintaa sen merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Myös Tatu Hirvosen ja Esa Mangelojan Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi on hyvä yhteenveto onnellisuustutkimusten tuloksista.
Dokumentissa esiinnostettu Max Weberin muotoilema lumouksen haihtumisen (Entzauberung) käsite, ja Joseph Campbellin tutkimukset maailman sankarilegendojen yhteisistä teemoista herättivät kiinnostuksen etsiä näistä lisätietoja.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Kaalin meteoriittikraateri Saarenmaalla
Viime päivinä olen tässä lueskellut Lennart Meren kirjaa Hopeanvalkea - Matka menneeseen oppaina aurinko, fantasia ja folklore. Kirja on ollut lukulistalla jo pitkään, ja nyt lomapäivien tarjoamassa aikarunsaudessa kävin lainaamassa sen kirjastosta.
Kirja muistui mieleen Jukka Kemppisen blogia lukiessa, joka antaa kirjasta varauksettoman suosituksen.

Erityistä mielenkiintoa herättivät kirjan Kaalin meteoriitista antamat tiedot ja teoriat. Meteoriitti putosi Saarenmaalle joitakin vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua, ja vastasi voimaltaan Hiroshimaan tiputettua atomipommia.
Meteoriitti on valaissut taivaan ja kuulunut Suomessa asti ja isku on saattanut synnyttää myös muuttoliikettä alueelta Lounais-Suomeen.

Lähde: Ecological castarophe in connection with the impact of Kaali meteorite about 800-400 B. C. on the island of Saaremaa, Estonia, 2001
Meteoriittikraateria tutkinut Ago Aaloe antaa kirjassa iskusta seuraavan kuvauksen:
Hopeanvalkea, s. 69-71, suomennos Eva Lille.
Meteoriitin ajoituksesta tosin näyttää olevan muitakin tutkimustuloksia, pääosin kuitenkin tuossa vuosien 500-1500 ekr haarukassa. Joka tapauksessa Saarenmaalla oli putoamisaikaan jo runsaasti asutusta.
Oma erikoispiirteensä Kaalin meteoriitissa on se, että se oli rautameteoriitti. Meteoriitin massaksi on arvioitu 450 tonnia, mutta nykyiset kaivaukset ovat löytäneet putoamispaikalta vain vähän yli kilon meteoriitin kappaleita. Meteoriitin rauta on ollut aikoinaan suunnaton omaisuus, ja josta valmistetut esineet sitten kulkeutuivat kaikkialle Itämeren piiriin.
On arveltu että Kalevalan runo 47 sisältäisi kuvauksen Kaalin meteoriitti-iskusta. Kansanrunoudesta on kerätty talteen myös suoraan Saarenmaan palamisen mainitsema runo, jonka eräs toisinto kuuluu:
Hopeanvalkea, s. 115.
Pitääpä vierailla kraaterilla lumien sulettua, ehkäpä juuri toukokuussa:
Lennart Meri: Hopeanvalkea, s. 101.
Kirja muistui mieleen Jukka Kemppisen blogia lukiessa, joka antaa kirjasta varauksettoman suosituksen.
Meren Hopeanvalkea on mahdollisesti paras tieteellinen teos (tietokirja), jota olen lukenut kymmeneen vuoteen tai mahdollisesti koskaan.
Erityistä mielenkiintoa herättivät kirjan Kaalin meteoriitista antamat tiedot ja teoriat. Meteoriitti putosi Saarenmaalle joitakin vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua, ja vastasi voimaltaan Hiroshimaan tiputettua atomipommia.
Meteoriitti on valaissut taivaan ja kuulunut Suomessa asti ja isku on saattanut synnyttää myös muuttoliikettä alueelta Lounais-Suomeen.

Lähde: Ecological castarophe in connection with the impact of Kaali meteorite about 800-400 B. C. on the island of Saaremaa, Estonia, 2001
Meteoriittikraateria tutkinut Ago Aaloe antaa kirjassa iskusta seuraavan kuvauksen:
Kaalin jättiläismeteoriitti syöksyi ilmakehän tiheämpiin kerroksiin Jõgevan - Tarton - Kallasten kolmion alueella ja syttyi 125 km:n korkeudessa. Tulipallo, tieteellisessä kielessä bolidi, oli Aurinkoa kirkkaampi. Yliäänikoneiden tapaan se aiheutti paineaallon, jonka tuhovoima oli suuri, koska putoamiskulma suhteessa horisonttiin oli ainoastaan 35 astetta. Arvioimme meteoriitin näkyneen 700 km:n laajuudella. Paineaallon jylinä kuului 700 km:n päähän, psyykkinen vaikutus saattoi tuntua 500 km:n etäisyydellä, vuoristossa pidemmälläkin.
Valon ja räjähdysjylyn piiriin jäivät Valdain ylänkö, Laatokan länsiranta, Etelä- ja Lounais-Suomi, suurin osa Ruotsin rannikkoa Mälarjärvi, kumpuileva sisämaa ja eteläinen Skåne mukaanlukien, Gdanskin tienoo ja luonnollisesti kaikki Itämeren saaret. Jos katsoja oli Saarenmaan itä- tai länsipuolella, hänen silmissään tulipallo putosi pystysuoraan alas. Tämä johtui lentosuunnasta.
Hopeanvalkea, s. 69-71, suomennos Eva Lille.
Meteoriitin ajoituksesta tosin näyttää olevan muitakin tutkimustuloksia, pääosin kuitenkin tuossa vuosien 500-1500 ekr haarukassa. Joka tapauksessa Saarenmaalla oli putoamisaikaan jo runsaasti asutusta.
Oma erikoispiirteensä Kaalin meteoriitissa on se, että se oli rautameteoriitti. Meteoriitin massaksi on arvioitu 450 tonnia, mutta nykyiset kaivaukset ovat löytäneet putoamispaikalta vain vähän yli kilon meteoriitin kappaleita. Meteoriitin rauta on ollut aikoinaan suunnaton omaisuus, ja josta valmistetut esineet sitten kulkeutuivat kaikkialle Itämeren piiriin.
On arveltu että Kalevalan runo 47 sisältäisi kuvauksen Kaalin meteoriitti-iskusta. Kansanrunoudesta on kerätty talteen myös suoraan Saarenmaan palamisen mainitsema runo, jonka eräs toisinto kuuluu:
Kuulin kummat, näin imehet,
mitkä kummat ja imehet
kävelyllä käyessäni
näin minä Saarenmaan palavan
tulen liekkeinä tulevan.
Suot savusi, lammet loimui
kivet kiertyivät kerälle
taivaantähdet temmelsivät
miekanvarret myllersivät
yksi itkee Saaren maita
toinen Saaren miekkosia
itken Saaren neitosia
vyöt kutoivat, kankaat loivat,
rahakirjeet kirjoittivat,
laajat raamatut lukivat.
Hopeanvalkea, s. 115.
Pitääpä vierailla kraaterilla lumien sulettua, ehkäpä juuri toukokuussa:
Varhainen kevätaika on Kaalissa parhain. Hiirenkorvaiset koivut eivät varjosta järvenpintaa, katseella on tilaa vaeltaa pitkin kraaterin seinämiä ja pystyyn paiskautuneita kalkkikivikerrostumia. Maa näyttää rankansa ja syvän haavansa. Kohta tämän kirjan ensipainoksen jälkeen aloitimme koekaivaukset. Arkeologi Vello Lõugas painoi lapion multaan 8. toukokuuta 1975. Aurinko paistoi, puisto tuoksui mädiltä lehdiltä, aamu oli hiljainen ja tuuleton.
Lennart Meri: Hopeanvalkea, s. 101.
perjantai 1. tammikuuta 2010
Unien tulkintaa

Kuluneen runsaan vuoden aikana unimaailmani on rikastunut huomattavasti. Muutos alkoi yhtäkkisesti, enkä ole keksinyt sille selitystä. Voimakkaita humalatiloja lukuunottamatta muistan unia joka yöltä, useimmiten useampiakin. Hyvin voimakkaiden unien yleisyys on myös kasvanut selvästi. Parhaimmat lucid-unet näin myös viime vuoden aikana.
Mielestäni unet vaikuttavat elämääni seuraavien menetelmien kautta:
- Simulaationa erilaisia tosielämän haasteita varten. Onhan esitetty, että uniennäkö olisi juuri kehittynyt tämän tuoman selviytymisedun ansiosta.
- Sanansaattajia alitajunnasta. Unethan syntyvät omasta mielestä, mihin ne tarjoavat kiinnostavan, valvetajunnasta poikkeavan näkökulman.
- Esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä. Unissa tunnetila on usein herkistynyt äärimmilleen, mikä voimistaa sinänsä tavanomaistakin kokemusta valtavasti. Useimmiten unien visuaalinen puoli on epäselviä päälinjoja, mutta joskus näen maisemia tai esineitä hyvin tarkkapiirtoisina, ja näiden kauneusvaikutelma on suuri.

Antiikin kansojen luomaan, ja nykyisin unikirjoissa vallitsevaan käsitykseen unien ennustuskyvystä en usko, koska en ole tätä henkilökohtaisesti kokenut.
Sen sijaan siltä osin kuin unilla on vaikutusta ihmisen itsensä toimintaan ne toki vaikuttavat myös hänen tulevaisuuteensa. Itse olen pyrkinyt ammentamaan unista hyödyllistä tietoa lähinnä juuri noihin esteettisiin kokemuksiin liittyen.

Pidän myös nukkuvista hahmoista taiteessa. Siinä missä valveilla oleva, ja etenkin liikkuva, hahmo on jouduttu "pysäyttämään", on nukkuva jo luonnollisesti liikkeetön, patsaankaltainen. Erityisesti juuri patsaissa nukkuva hahmo synnyttää luonnollisen ja rauhaisan vaikutelman.

Kirjoituksen kuvat ovat erinomaisen prerafaeliitti-taiteilija Edward Burne-Jonesin sarja Legend of Briar Rose vuodelta 1890.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



