keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Como-järvellä


Matkan viimeinen kohde oli Como-järvi, joka on suosikkipaikkani Italiassa. Juna Milanosta vie alta tunnin, ja ero tukkoisen suurkaupungin ja järven pikkukylien välillä on valtava.

Järveä reunustavat kummaltakin puolelta jyrkästi kilometriin tai puoleentoista nousevat vuoret. Järvi oli suosittu kesähuvila-alue jo antiikin Roomassa, ja mm. Plinius nuoremmalla oli järvellä kaksi huvilaa. Ensi reissulla pitää ottaa matkalukemisiksi Pliniuksen kirjeitä.



Olin järvellä viimeksi kaksi vuotta sitten ja onkin tehnyt mieli päästä takaisin. Tuolloin hostellin viereisessä huvilassa oli itävaltalaisen taidenäyttelyn avajaiset, joihin piti tietenkin mennä kuokkimaan. Parhaimmat cocktail-palat mitä olen syönyt ja viini virtasi. Puisto oli valaistu voimakkaasti tuoksuvin lyhdyin, Brahms soi ja järven yllä järjestetty ilotulitus oli komea.



Comossa vuorelle kiipeäminen onnistui vähemmällä puurtamisella kuin Espanjassa; valtaosan matkasta pääsee kaapelihissillä. Viime reissulla vuori oli pilven sisässä, ja pääsin ensi kertaa istuskelemaan pilvisessä metsässä, joka oli mystinen kokemus.





Vuoren huipulta löytyi sveitsiläinen haltiakylä. Näkymät tuolta n. 900 metrin korkeudesta ovat etenkin auringonlaskun aikoihin mahtavat.






Eilen matka jatkui Menaggioon, joka on pikkukylä järven keskiosassa. Bussimatka Comosta vie noin tunnin.






Alueen kiinteistöt ovat ymmärrettävästi aika huimissa hinnoissa (ja siltikin halvempia kuin Suomessa). Huonokuntoisia kohteita sen sijaan näyttää saavan halvalla. Kaksi vanhaa mökkiä omalla tontilla maksaisi 80 000 euroa yhteensä. Tässäkö ratkaisu piilopirtiksi?

Päivitys: Kohteen sivut löytyivät netistä. Hinta on tippunut 72000 euroon, tontin koko on 3000m2 ja korkeus 900 metrissä.

http://www.italymag.co.uk/property-for-sale-in-italy/italian-property-36353/lake-como-two-rustici-3000-sqm-land




Täälläkin oli mukavaa istua vuorenrinteillä illan hämärtyessä.










Menaggion hostellissa on aikamoiset järvinäkymät. Iltapalaa kelpasi syödä parvekkeella, mutta parhaat näkymät olivat nyt aamusta. Herätessä ohut kuunsirppi oli noussut paria tuntia aikaisemmin, ja hieman myöhemmin nousi aurinko.


Viimeinen yö sitten kuluikin aivan toisissa tunnelmissa Bergamon lentokentällä. Kovin oli ruuhkaisaa, kylmää ja meluisaa, mutta nyt on taas hyvä olla kotona. Huomenna alkavatkin sitten Helsingin kirjamessut.

3 kommenttia:

Hurmioitunut kirjoitti...

AH! Upeat maisemat. Tuonne Como-järven rannoille tahtoisin itsekin joskus. Upeita kuvia ja taivaanrannassa ihania värejä. Kyllä noista nauttisi.

Thuleia kirjoitti...

Hienoja tunnelmia ja kuvia reissusta!

Kirjaltaja kirjoitti...

Tuolla olisi mahtava päästä telttailemaan, pitää ensi kerralla mennä käymään järvellä kesällä. Vuorenrinteiden metsät on täynnä kätköpaikkoja minne pistää leiri pystyyn komeille maisemapaikoille ja vaikeakulkuisessa maastossa ei ole pelkoa vierailijoistakaan :)

Lähetä kommentti