sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Götan Maailma - Kuriositeettikauppa Helsingissä



Euroopan antiikkimessuilla käydessä olen pitänyt silmällä erityisesti erilaista kuriositeettitavaraa. Jopa suurissa maissa tähän erikoistuneita kauppiaita on hyvin harvassa, ja aikaisemmin Pohjoismaissa ei ainuttakaan.

Helmikuussa Helsingin Tarkk'ampujankadulle avasi ovensa Götan Maailma, jonka valikoimassa riittää obskuuria, makaaberia ja muuten vain hämärää esineistöä.





Götan Maailmassa on erityisen runsaasti vanhaa lääke- ja luonnontieteellistä esineistöä. Täytettyjä eläimiä riittää, ja liikkeessä järjestetään myös Se on täytetty - hiiri -taksidermikursseja.

Kansatieteellistä esineistöä näytti myös riittävän, josta etenkin hylkeennahkakengät jäivät houkuttamaan. Eskimon takki oli valitettavasti jo myyty.





Liikkeen esineistö on sommiteltu mietityiksi kokonaisuuksiksi ja puetut eläimet lisäävät kummastusta. Paikka on hyvin kuvauksellinen ja tulevan absintti-kirjamme työryhmä kävikin täällä kuvaamassa juoma-asetelmia.

Liikkeen vaiheita pääsee seuraamaan sen Facebook-sivuilla.




Päivitys: 25.9.2013 Götan Maailmasta ilmestyi juttu Helsingin Sanomissa.

Päivitys 3.11.2013: Götan Maailma Iltasanomien jutussa:

perjantai 6. syyskuuta 2013

Horsensin keskiaikamarkkinat ja Tanskan muinaiskohteita

Elokuun viime päivinä Salakirjojen kauppiaat suuntasivat Tanskan suurimmille keskiaikamarkkinoille Horsensiin. Kolmen viikon takaisista 8 päivän Visbyn markkinoista poiketen tapahtuma on vain kaksipäiväinen, mutta tästä huolimatta kävijämäärä ylittää 100 000 kävijän rajan.

Roskilden viikinkilaivamuseo



Markkinoita edeltävänä päivänä kävimme Roskilden viikinkilaivamuseossa. Museossa on viisi alkuperäistä viikinkilaivaa ja kymmenittäin muita vanhoja laivoja sekä viikinkilaivojen kopioita. Laivat upotettiin tarkoituksellisesti norjalaisten hyökkäyksen pelossa vuoden 1070 paikkeilla tukkimaan kaksi Roskildeen johtavaa laivaväylää, mikä selittää niiden säilymisen.





Ajan norjalaislaivaston vahvuus tunnetaan: 108 sota-alusta ja 15 rahtialusta. Eivät olleet ihan pieniä paatteja nämä; valtaosa aluksista oli 24 metrisiä.




Horsensin keskiaikamarkkinat



Aiempina vuosina Horsensin markkinat on järjestetty kaupungin keskustan kaduilla, mutta nyt se oli siirtynyt kaupungin vanhan vankilan alueelle. Vaikka vankila onkin moderni tuntui se puistoineen kuitenkin hyvin olevan hieman ulkona itse kaupungin hyörinästä.


Turkiskauppiaalla riitti valikoimaa karhuntaljoja myöten. Taka-alan iso kaveri olisi kustantanut 1600 euroa.


Markkinoiden avausparaatissa riitti sikaa, laumoittain irlannin susikoiria ja monenlaista väkeä.


Markkinoiden erikoisin esineistö löytyi tältä mysteerisirkuksen mieheltä. Näytöstä en valitettavasti ehtinyt näkemään, mutta laatikoissa riitti luita ja rompetta kävijöiden ihmeteltäväksi.

Muutoinkin tapahtumassa riitti ohjelmistoa ja pelkästään bändejä löytyi täysi kymmenen.



Oma erikoisuutensa Horsensin markkinoilla on sen jatkuminen yhteentoista yöllä. Alueella on sadoittain öljylyhtyjä ja kauppiaiden soihdut roihuavat. Meillä ei tietenkään ollut kuin pari kynttilää, mutta hoitui se kirjanmyynti niilläkin.


Saksan markkinoilta tuttu Beerenweine oli saapunut tännekin. Valikoimasta löytyi 90:tä hedelmä- ja marjaviiniä.


Markkinoilla kelpasi jututtaa ihmisiä, ja saimmekin hyvin vinkkejä loppureissua varten. Paikallistarinoitakin riitti: niityllä jolla yövyimme nousee usein tiheä maanmyötäinen sumu, jonka noustessa polven korkeudelle sanotaan siinä liikkuvan pienempiä olentoja. Sumun noustessa yhä vyötärön korkeudella sanotaan Stefanus Lupus-nimisen ihmissuden liikkuvan sen suojissa. Nyt ei sumua kuitenkaan noussut. 


Trelleborgin viikinkilinnoitus

Suurimmat suositukset sai Trelleborgin viikinkiaikainen ympyrälinnoitus, jonne lähdimme ajamaan seuraavana päivänä. Linnoitus on yksi kuudesta 900-luvulla Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin rakennetusta identtisestä ympyrälinnoituksesta. 



Linnoituksen mittakaava pääsi yllättämään: muutaman pitkätalon sijaan sisälinnoituksessa onkin ollut 16 pitkätaloa, ja vielä toiset 15 ulkolinnoituksessa. Viivasuoraan rakennetut linnoituksen kaksi risteävää tietä näyttävät katoavan horisonttiin. Linnoituksen arvioiden majoittaneen 1300 ihmistä, joka ei ole kovin kaukana keskiaikaisen Turun väkiluvusta.





Hautausmaan lisäksi alueelta löytyy myös 40-luvulla rakennettu yhden pitkätalon rekonstruktio.



Lejren alueen muinaisjäännökset


Trelleborgista lähdimme kiertämään Lejren alueen muinaisjäännöksiä, mutta niin kuin usein käy oli tässä vaiheessa kameran akku lopussa. 

Lejre on Tanskan ensimmäisen kuningassuvun hallintapaikka, joten ei olekkaan mikään ihme että alueella riittää muinaiskohteita vaikka millä mitalla.  

Merkittävin kohde Lejressä on suuri arkeologis-historiallinen keskus. Alkuperäisen rautakautisen kylän yhteyteen on rakennettu ryhmä historiallisten rakennusten kopioita. 


Läheisestä Gammel Lejren kylästä löytyy useampia hautakumpuja, pitkätalojen jäänteitä ja kivistä ladottuja laivan muotoisia hautapaikkoja. Beowulf-saagan tapahtumapaikkojen arvellaan sijaitsevan näillä main, joten sitä kelpasi lukea paikan päällä. 

Matkan viimeisessä kohteessa kuitenkin tuhannenvuoden takainenkin maailma alkoi tuntumaan lähihistorialta. Paikalliselta saamamme vinkin mukaan ajoimme läheiseen Ømin kylään, josta kerrottiin löytyvän jättiläiskumpu (Øm Jættestue) jonka sisään pääsisi ryömimään. Tieltä näkyi kiviseinäinen kumpu, jota kiertäessä lopulta todella löytyi sisäänkäynti. Kammion ilma oli kylmää, ja ympäröivät seinät rakennetut valtavista megaliiteista. Kumpu on rakennettu 5000 vuotta sitten, ja sen katosta vaikutti löytyvän haalistuneita maalausjälkiä.

Täältä alkoi matka takaisin Suomeen, ja ulkomaan matkoja ei nyt näytäkään olevan tulevaan puoleen vuoteen. Tänä vuonna onkin ollut jo 7 ulkomaan reissua, joten nyt tuntuukin hyvältä rauhoittua ja kiertää Suomea. Seuraavaksi lähdemme Kolille.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Tammealusen pyhä lehto, Toolsen linnanrauniot ja Kundan hiidenmäki



Viime viikko oli kesän ainoa markkinoista vapaa viikko, joten heti Turun keskiaikamarkkinoilta kotiuduttuaan Kansanperinne-blogi suuntasi Viroon. Viime kesän Viron reissu (1, 2) tapahtui samalla viikolla, ja suunnaksikin valikoitui sama Länsi-Virumaa. Parin päivän kävelymatkan etäisyydeltä näytti löytyvän kaksi pyhää lehtoa, linnavuori, sekä linnan ja kartanon rauniot.


Tammealusen pyhä lehto

Reissun pääkohde oli Tammealusen hiisi eli pyhä lehto, joka sijaitsee n. 20km Rakverestä itään Narvan maantien varrella. Tämä helpottaa paikalle pääsemistä: Tallinnasta Narvaan ajavat bussit pysähtyvät 1,5km päässä lehdosta, joten bussia ei tarvitse vaihtaa. Pysäkin nimi on Padaorg. 


Tällä hetkellä tie on tosin remontissa juuri tältä kohdin, joten jouduin jäämään kyydistä pari kilometriä kauempana Viru-Nigulan kylässä. Heti bussipysäkin vierestä löytyi kuppikivia. Virossa muinaiskohteet on merkitty todella hyvin ja tietokyltit on usein myös englanniksi.


Suoraan lehtoon vievän tien sijaan ajattelinkin suunnata joen itäpuolta, josta näytti löytyvän Padan linnavuori ja kartanonrauniot. Linnavuori sijaitsee aivan maantien vieressä nousten ehkä 10 metriä ympäristön yläpuolelle. Laki on avointa niittyä, ja reunoissa näkyvät maavallien jäänteet.


Kurkistus kartanonraunioille. Alue on yksityismaata ja aidattu joten lähempi tuttavuus jäi väliin. Myöhemmin Viru-Nigulan museosta kerrottiin että omistaja kyllä mielellään päästä ihmisiä katsomaan raunioita. Ainoa joen ylittävä silta oli kartanon kohdalla, joten eteen tuli valinta kiertääkö kilometrikaupalla takaisin maantielle vai yrittää joen yli etelämpää metsien läpi. 


Pelloilla oli useampia merkittyjä uhrikiviä.


Ensimmäinen puronylitys. Onneksi joesta löytyikin ylityspuut lehdon kohdalla. Samalla kohtaa kulkee myös kaasuputki. Metsäpolulta löytyi erikoisen suurikokoinen reisiluu, jonka otin mukaan. Pitää tehdä lajitunnistus jossain vaiheessa.


Metsästä pilkottaa hiiden takaportti. Lehdon sisäänkäyntien yläpuolelle on ripustettu symbolein koristetut puutaulut porteiksi.


Ympäröivä metsä on sekametsää, mutta lehdosta löytyy metsäaukeita joilla kasvaa tammia. Jo 1900-luvun alun kansatieteelliset tekstit kertovat alueen olleen muinoin tammia kasvava pyhä lehto, ja virallisesti se palautettiin pyhän lehdon asemaan 1989. Tuon jälkeen lehtoon on istettu lisää tammia ja rakennettu kivimuuri ja suuri keinu.



Se kaikkein pyhin. Vanhan ja nuoren tammen välistä löytyy uhrikivi. Aiemmin näkemäni kuppikivet koostuvat lukuisista pienistä kupeista, mutta täällä kivessä on yksi suuri kuppi. Puihin on ripustettu nauhoja ja tiukuja.


Etuportti. Lehdossa oli todella rauhallinen tunnelma ja telttayöpyminen maistui.

Tähän asti näkemistäni Viron pyhistä lehdoista Tammealusen lehto oli mieleenpainuvin, ja kun yhteydetkin Tallinnasta paikalle ovat hyvät voi paikkaa suositella niille jotka haluavat ensikertaa käydä virolaisessa hiidessä.

Lisätietoa tästä ja muista lehdoista löytyy osoitteesta:

http://maatundmine.estinst.ee/kohad/tammealuse/tammealuse-hiis/

Aikatauluja Padaorgin pysäkille löytyy osoitteesta:

http://www.tpilet.ee/en

Aamulla matka jatkui takaisin Viru-Nigulan kylään aamiaiselle.

Viru-Nigulan kylä




Ketjumyymälät eivät vielä ole ennättäneet maaseudun pikkukyliin ja tälläkin reissulla vastaan tuli persoonallisia pieniä kahviloita ja ruokakauppoja. Viru-Nigulan kahvilan jokainen kahvikuppi oli erilainen, muovikukat ikituoreita ja lihapiirakat hyviä.


Kylästä löytyy Virumaan vanhin säilynyt kirkko, vielä hieman vanhemman kirkon rauniot, kansanperinteen museo ja noituudesta 1600-luvulla mestatun Kongla Annen muistomerkki.



Kansanperinnemuseo osoittautui hyväksi kohteeksi. Näissä maaseudun pikkumuseoissa ei tarvitse pelätä väen tungosta, edellinen vieraskirjamerkintä oli 10 päivän takaa. Kaksi suomea puhuvaa opasta lähti näyttämään taloa.


Julkisivultaan 1900-luvun alun maalaistalo onkin rakennettu alunperin jo 1600-luvulla. Vanhimpien osien kivirakenteet olivat hyvin omalaatuiset.


Museo koostuu eri aikakausien tyyliin rakennetuista tai säilytetyistä huoneista. August oli lääkäriksi aikoiva poikamies, jonka vitriinistä löytyy vanhaa lääkäriesineistöä. Cointreau-liköörin lisäksi varusteisiin kuului erikoinen kuppaamiseen käytetty mekaaninen ihonpistäjä.


Viru-Nigulan kolhoosin jäämistöä. Töissä juopotelleet saivat kuukausittain nimensä häpeätauluun ja pidätyksen palkasta. Janoisin näyttää olleen lypsäjä Veera Gramat.





Maarjan kappeli on rakennettu 1200-luvun loppupuolella. Hyvä paikka ottaa nokoset. Ukkospilvet kiersivät taivaanrannassa, mutta eivät valitettavasti salamoineet.

Tästä matka jatkui 12km päässä sijaitsevaan Kundan kylään. Bussi oli lähdössä jo tunnin päästä joten otinkin kyydin kävelyn sijaan.



Kundan hiidenmäki


On poikkeuksellista että Tammealusen lehdon lähin hiisi sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Kundan kylässä. Kylään on perustettu Viron ensimmäinen sementtitehdas 1870 ja tämän jälkeen alueelle on keskittynyt raskasta teollisuutta, mikä aiheutti neuvostoaikana myös soranottoa mäellä. Näkymät mäeltä kylän suuntaan ovat rujot. Uusin uhka mäelle ovat olleet tuulivoimalat, mutta niiltä alue on saatu suojelluksi.



Hiidenmäki on 1,7 kilometriä pitkä harju josta on näkymä merelle. Hiidenmäellä on kasvanut suuria tammia, mutta nämä on hakattu jo aikaisempina vuosisatoina. Myös uhrikivi ja lähde ovat tuhoutuneet. Nykyisin harjun laki on niittyä.



Mäen etelärinteellä tunnelma on rauhallisempi. Harjun reunassa kasvaa harvaa lehtimetsää, ja teollisuusalueet peittyvät sen taakse. Vaikka alue on maauskoisten aktiivisessa käytössä ei siitä löydy merkkejä maastosta,  Tammealusen hiiden puurakenteiden ja puista roikkuvien nauhojen tapaan.


Toolsen linnanrauniot



6 kilometrin päässä Kundasta sijaitsevat Toolsen (Tolsburg) linnanrauniot. Saksalainen ritarikunta rakensi linnan 1471 ja se oli aikoinaan Saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan pohjoisin linnoitus. Muista Viron linnoista poiketen linna sijaitsee Itämereen kurottavan niemen kärjessä.



Rantakallioista löytyy vanha rautarengas ja ritarikunnan risti.


Linnan pihalta löytyy vanhoja puulaivoja, joista yksi oli poltettu.



Linna sijaitsee kaukana lähikylistä, mutta viereinen uimaranta vetää lapsiperheitä. Tänne pitää seuraavan kerran tulla ensimmäisten lumimyrskyjen aikaan.




Vuonna 1581 Pontus de la Gardien johtamat Ruotsin joukot rymistivät Suomenlahden jäiden yli ja valtasivat linnan. Tämän jälkeen vallattiin myös Rakvere ja Narva. Pontuksen hauta löytyi Tallinnan tuomiokirkosta paluumatkalla.

Venäjän laivasto moukaroi linnan nykyiseen asuunsa Suuressa Pohjan sodassa.

Alkuun eräs suunnitelma oli jatkaa Toolselta länteen 20km päässä alkavaan Lahemaan kansallispuistoon, mutta matkustus alkoi jo tuntumaan pohkeissa ja tyttöystävä oli tulossa Tallinnaan. Pyörällä liikkuessa linnalta on hyvä jatkaa Vihulan kartanoon, joka sijaitsee kansallispuiston itälaidalla.

Reissun parasta antia oli Tammealusen lehto, ja seuraavilla Viron reissulla pitää alkaa käymään läpi muita hiisisivuston listaamia pyhiä lehtoja.