Turun Hirvensaloa kuvaamassa

Tämä viikonloppu sujui Lehto ry:n Eloleirillä Turun Hirvensalossa ja toki piti käyttää tilaisuus hyväksi lähitienoon kuvaamiseen.











Aurinkolahden läheiset kallioylängöt ovat komeaa seutua ja merinäkymät ovat mahtavat.













Yöt alkavat olla jo aika kylmiä ja kesä on selvästi jo ohi. Teltassa nukkuminen taisikin olla viimeinen kerta tälle vuodelle. Jotenkin haikea olo kun kesä jää taakse.

Niin muuten: Osallistummekin tänä viikonloppuna vielä Helsingin Pukkisaaren Muinaismarkkinoille, joten ei kun sinne vaan.

Äänitettyjä metsäsuomalaisten loitsuja ja lauluja 1900-luvun alusta

Enpä tiennyt että tälläistakin aineistoa on säilynyt nykypäivään. Vuosina 1905 ja 1926 Puro-Juhoin Pekka ja Kaisa Vilhunen äänittivät Skandinavian metsäsuomalaisten loitsurunoja ja lauluja nauhalle, ja nämä on vieläpä julkaistu uudelleen vuonna 2002. Levy Tirun Lirun sisältää myös suomalaismetsistä kotoisin olevan, äidin puoleltaan karjalaisia sukujuuria omaavan Sinikka Langelandin käännöksiä ja sovituksia lauluista.

Levy on kuunneltavissa ja tilattavissa Amazonissa:

http://www.amazon.co.uk/Tirun-Lirun-Skogsfinske-Runesanger/dp/B001O2H4WU

Alkuperäisten äänitteiden laatu on se mitä niiden iältä voi olettaakkin, mutta on hienoa kuulla loitsurunoja laulettuina niiden alkuperäisessä asussaan.

Mainio kirja metsäsuomalaisten uskomusperinteeseen liittyen on Lauri Kettusen Vermlannin suomalaisten uskomuksia, taruja ja taikoja vuodelta 1935.

Levyn sisältö:

1. Rollota Rollota Sinikka Langeland & Ove Berg
2. Ørmerune / Kärmeej Jälk Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
3. Minä Laulan Lammin Lummin / Nøkkeblomma Vil Je Gynge Sinnika Langeland & Puro-Juhoin Pekka
4. Väinämöinen Sinikka Langeland
5. Jouvu Jouvu Sinikka Langeland
6. Kanteleensoitto / Kantelespellet Sinikka Langeland
7. Blå Kantele Ove Berg
8. Rune Mot Vesen Frå Underverda / Muahisen Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
9. Tirun Lirun Lintu Pien / Tirun Lirun Vesle Fuggel Sinikka Langeland & Ove Berg
10. Tirun Lirun Lintu Pien Various Artists
11. Rune Mot Uhell Og Sykdom / Pyhännenän Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
12. Turskarune / Turskan Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
13. Reven Griner Før Unga Sine / Kettu Itki Poikiaan Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen & A. Eriksson
14. Blodstemmingsrune / Seiso Kuin Seinä Sinikka Langeland & Karl Persson
15. Jønnrune / Raudan Jälgeä Sinikka Langeland & Puro-Juhoin Pekka
16. Pure Raautoa Kaisa Vilhuinen
17. Uula Ulkutti Mäessa Karl Persson
18. Svart Kantele Ove Berg
19. Voi Veikkonen, Voi Veikkonen Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
20. Anfall / Kohtaus Sinikka Langeland & Puro-Juhoin Pekka
21. Anfallsrune / Kohtaaksen Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
22. Ähkyrune / Ähkytaudin Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
23. Vårimprovisasjon Ove Berg
24. Vepserune / Ampiaisen Lumonta Sinikka Langeland & Anna Langbråten
25. Vepserune Sinikka Langeland
26. Bikkjerune / Hauku Koira Sinikka Langeland & Karl Persson
27. Kønnagnrune / Rikan Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
28. Kukkerune / Kullil Luku Sinnika Langeland & Kaisa Vilhuinen
29. Fitta Var Et Villdyr Sinikka Langeland
30. Vittu Oli Villelään Taneli Mikonpoika Multiainen & Ukjent Utøver
31. Dans Ved Huldretjernet Ove Berg
32. Minä Olen Poika I Sinikka Langeland
33. Minä Olen Poika Ii Puro-Juhoin Pekka
34. Vægen Viste Mæ Greinda Sinikka Langeland
35. Tie Viisas Kylään Marjatta Tenhuinen
36. Kjærligheta Dro Mæ Langt Bort Frå Tampere Sinikka Langeland
37. Rakkauden Takia Mä Puro-Juhoin Pekka
38. Julekveill I Barsjula Ove Berg

Hämeen keskiaikamarkkinoilla Hämeenlinnassa 2010

Viikonloppu sujui jälleen keskiaikamarkkinoiden hyörinässä, tällä kertaa Hämeen keskiaikamarkkinoilla Hämeenlinnassa.

Oli hauska päästä taas jututtamaan ihmisiä, ja markkinakansaa riittikin valtavasti. Markkinat ovat hyvin kiinnostavat ohjelmaltaan ja markkinatarjonnaltaan, ja sijainti on parhaita mahdollisia Hämeen linnan kupeessa, Tampereen ja Helsingin puolivälissä. Viime vuotinen kävijäennätys rikkoontui jälleen ja kävijöitä markkinoilla oli yli 19 000.







Markkinoiden kiinnostavinta antia olivat kymmenien käsityöläisten myyntikojujen tuotteet, joista etenkin sepäntuotteita tuli jälleen tutkittua tarkkaan. Myös suurikokoinen sarvesta valmistettu torvi kiinnosti, mutta jäi valitettavasti ostamatta.







Lauantaiyönä leirissä oli hyvä tunnelma ja erityisesti pakanallisteemainen tuliesitys oli komeaa katsottavaa.









Kesän markkinat ovatkin sitten tältä vuodelta ohitse ja alkaa valmistautuminen syksyyn ja talveen. Uskollisesti palvellut ruosteinen kesäauto pitää laittaa myyntiin ja keskittyä parin uuden kirjan toimittamiseen.

Näiden keskiaika- ja muiden historiateemaisten markkinoiden kiertäminen osoittautui kyllä todella hyväksi ideaksi ja ensi kesänä ehdottomasti taas tien päälle.

Mikkelin Porosaaren kolikot

Olipa hyvä päästä taas pariksi päiväksi mökkeilemään. Kesä alkaa selvästi olemaan ohi; auringon ollessa pilvessä ja öisin on jo aika viileää.

Mökille olikin hankittu moottorivene, joten pääsimme sittenkin tutkimaan Kyyveden saaria.




Suuntasimme Porosaaren eteläkärkeen, jossa on poikkeuksellisen kapea, monin kohdin vain muutaman metrin levyinen niemi, jonka toisella puolen on pitkä hiekkaranta. Kaverit kertoivat rannalta löytyvän kummallisia "kolikoita", joita epäilivät ehkä olevan peräisin muinaisesta järvimalmin sulattamisesta. Tällainen paikkahan onkin löydetty vastakkaiselta rannalta.






Ranta tosiaan olikin tuhansien mustien kolikoiden peitossa. En ole nähnyt vastaavia kappaleita koskaan aiemmin. Niiden koko vaihtelee euron kolikon koosta pieniin haulen kokoisiin jyviin. Materiaali on mustaa ja murtuu taitettaessa, ja on melko kevyttä.



Kolikoita löytyy ainoastaan tältä hiekkarannalta. Jo saman rannan pohjoisosassa, jossa hiekkapohja vaihtuu kivikkoon, ei esineitä löydy kuin muutamia, mahdollisesti jäiden etelämpää kuljettamia.

Kolikoiden keskeltä löytyy useimmiten pikkukivi, johon tuo kevyt musta aines on kertynyt kiekoksi. Aines ei selvästikkään ole metallia, mutta muodostuuko raudansulatuksesta ehkä tuonkaltaista kuona-ainetta?




Laittakaahan viestiä jos on tietoa näiden alkuperästä. Voisin tiedustella asiaa myös Museovirastosta.

Alkoipa tehdä mieli päästä veneilemään ja tutkimaan saaria enemmänkin. Tutkittavaa riittäisikin sillä jo pelkästään Kyyvedellä on 1117 saarta, ja riittävän suuret autiosaaret ovat hyviä myös yöpymiseen.

Päivitys: Tarkistin tuon raudanvalmistuspaikan sijainnin kartalta ja etäisyys tähän rantaan on vain 500m, ja se on myös niemen juuri tuolla puolen.

Tuosta raudanvalmistuspaikasta Museoviraston tietokanta kertoo seuraavan:

"Nimi: Herniemi

Kohde sijaitsee Kyyveden Poroselän itärannalla. Paikalla on osaksi tuhottu raudanvalmistuspaikka, joka on rantakalliolla. Sammalen alta on löytynyt rautakuonaa. Kallion ympäristöstä on löydetty matalia kuoppia ja mahdollinen hiilihauta 10 m kalliosta etelään. Hytin jäännöksiä tai selvästi maanpinnalle näkyvää kuonakasaa ei ole havaittu."

linkki

Mikkeliin mökkeilemään

Lähden huomenna Mikkeliin muutamaksi päiväksi kaverin mökille. Hienoa päästä taas luontoilemaan, etenkin kun kohta alkaa olla siihen viimeiset mahdollisuudet tältä kesältä. Nuuksiossakin tekisi tosin mieli ehtiä vielä viettämään pari yötä.

Tuolla muinaisjäännösten karttaohjelmalla tuli heti tarkastettua mökin lähitienoon löydökset. Saman niemen kärjestä näyttäisi löytyvän muinainen raudanvalmistuspaikka jota pitää käydä tutkimassa. Pitääpä ottaa kamera mukaan.

Kauempana Kyyvedellä näyttäisi olevan vanha kalmistosaari, jonne on haudattu todennäköisesti muinoin kulkutautiin kuolleita. Harmi että tuo Munninsaari on sen verran kaukana että vaatisi moottoriveneen alle.

Viikonloppuna onkin sitten jo Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoiden aika, joka onkin Turun jälkeen suurin keskiaikatapahtuma Suomessa. Kiinnostavaa tulee ja kannattaa toki jälleen tulla moikkaamaan. :)

Päivityksiä ei siis tiedossa muutamiin päiviin, mutta Hämeenlinnasta tulossa sitten raportti heti alkuviikosta.

Sulkavan linnavuori

Sulkavan linnavuori (myös Pisamalahden linnavuori) on Sulkavan kunnassa sijaitseva muinainen linnavuori. Se sijaitsee Saimaan Enonveden Pisamalahdessa, vastapäätä Partalansaarta. Kunnan keskustasta on matkaa vuorelle noin viisi kilometriä.

Mäki on kolmelta suunnalta äärimmäisen jyrkkäreunainen ja itäpuolisella hieman loivemmalla reunalla on vallin jäännöksiä. Muuri on noin 120 metriä pitkä, ja sen kivinen perustus on erittäin jykevä; se on tehty suurista kivistä, ja on edelleen paikoin lähes kolme metriä korkea. Vuoren huippu on nykyisin noin 55 metriä järvenpinnan yläpuolellä. Järvenpinnan alapuolella sekä vuoren seinämillä on useita onkaloita.

Linnavuoren laelle muurin taakse jää noin 100×120 metrin alue, jossa on aikoinaan ollut muun muassa ainakin 14 heittokivikasaa. Linnavuoren juurella on kaksi luolamaista onkaloa.

Vanhin toistaiseksi löytynyt kirjallinen maininta linnavuoresta on vuodelta 1561. Silloisessa veroluettelossa sen mainitaan kuuluvan Säämingin pitäjän Iitlahden kymmenyksen talonpojille Hannu ja Heikki Kontiaiselle.

Linnoitus on oletettavasti rakennettu rautakaudella tai keskiajalla. Olettamukseen kuuluu myös, että linnasta länteen sijaitseva Vartioniemi kuuluisi samalle ajalle. Erään hypoteesin mukaan linna olisi rakennettu läntistä uhkaa eli hämäläisiä vastaan.

...kertoo Wikipediamme.

Yle Areenalla tuli jälleen vastaan kiinnostavaa aineistoa Suomen linnavuorista. Lyhytdokumentti löytyy osoitteesta:

http://areena.yle.fi/video/1202471

Harmi ettei tuolla pääse käymään enää tänä kesänä. Toiste sitten. Alkoipa ikävöityttämään tuo Repoveden Katajavuori, jossa kävimme parisen viikkoa sitten. Olisi kyllä hienoa asua tuollaisen lähellä niin pääsisi usein "latautumaan". Täällä Vantaallakin veri vetää usein muutamille korkeammille kallioille, mutta kovin ovat matalia ja lähellä asutusta.

Myös Hollolan Kapatuosian linnavuoresta löytyy Areenalta juttu jossa muistellaan alueen lähihistoriaa. Sydämeni itkee verta kun en käynyt tuolla Hollolan keskiaikamarkkinoiden yhteydessä. Linnavuori sijaitsee aivan vanhan kirkon lähistöllä ja olin jo matkalla sinne kun tuli muuta tointa.

http://areena.yle.fi/audio/1122558


Maamerkki: Kapatuosian linnavuori

Maamerkki -sarjassa esittäytyy Hollolan Kapatuosian linnavuori. Se sijaitsee Hollolan kirkon pohjoispuolella. Mäen laella ja sen ympäristössä on asuttu jo kivikaudella noin kahdeksantuhatta vuotta sitten. Kivikaudella paikka oli veden ympäröimä saari, joka nykyisin kohoaa 56 metriä Vesijärven yläpuolelle. Mäellä on 80-luvulla uusittu puinen näkötorni. Tornista avautuva näköala Vesijärvelle on henkeä salpaavan kaunis. Kapatuosian linnavuori on hollolalaiselle Rauno Lampiselle yksi rakkaimmista kotiseudun maamerkeistä.

Muinaisjäännösten karttaohjelma

Seuraava karttaohjelma on paras asia mitä muinaishistoriasta kiinnostuneille on tapahtunut viimeiseen sataan vuoteen. Kulttuuriympäristön karttaselaimella löytyvät kätevästi Google Mapsissa kaikki tunnetut Museoviraston listaamat kiinteät muinaisjäännökset, rauniot, kalmistot, esinelöydöt ja vieläpä monet poikkeukselliset luonnonmuodostelmat (luolat!) ja paikat joista on kansanperinteessä tarinoita.

Tuolla saa minuutissa esille oman asuinalueensa tunnetun muinaishistorian, josta voikin sitten siirtyä tutkimaan vaikka lapsuuden kodin tai kesämökin lähiseudun muinaislöytöjä. Muinaistieteellisiä tutkimusmatkoja suunnitellessa tuo on myös aivan ehdoton väline.

Karttaselain löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto

Ohjelmasta syvä kumarrus Tuntemattomalle Hyväntekijälle.