Vaeltamassa Sierra Nevadan vuorilla

Matka reissun pääkohteelle alkoi lauantaina. Aamiainen, lisätarvikkeita kaupasta matkalta ja ylös kukkuloille.





Kiivetessä Sacromontelle kaukaisuudessa näkyivät luostarin rauniot. Valtavan kokoiset rauniot näyttävät mahtipontisilta muutoin autiossa maastossa.



Ensimmäinen kurkistus valloitetun mäen taakse on aina elämys. Sacromonten jälkeen tuleva harjanne oli hyvin kuiva ja karu.




Tämän jälkeen vastaan iski jotain pysäyttävää. Istuessani alas lepäämään vastakkaisessa rinteessä näkyivät ihmiskasvot. Mahdotonta sanoa ovatko nuo luonnon vai ihmisen kaivertamat. Samassa kivikerroksessa oli vieressä myös muita luonnon kovertamia onkaloita.





Sacromonten luolat ovat kaupunginpuoleisella rinteellä, mutta tästä kaukaisemmasta laaksostakin löytyi muutama asuttava luola, joista ilmeisesti yhdessä asui pariskunta.



Normaalisti en syö leipää, mutta täällä juustot ja leikkeleet ovat todella hyviä.


Kylläpä tuli riippumatto hyvään käyttöön. Aterian jälkeen kelpasi torkkua pari tuntia laaksojen yläpuolella.




Polttavan auringon haalistamat luut olivat kuin länkkäristä. Mitäs eläimiä ne tällaiset on, ilmeisesti joitain peuroja? Kumma että kaksi luurankoa löytyi samasta paikasta.




Pitihän sitä kätkeä loitsukirja vuorille. ;o



Hieno reissu siis ja ensi kerralla pitää kyllä ehdottomasti ottaa se teltta mukaan, että pääsee viettämään yön tuolla. Nyt tuli pakattua liian kevyesti, ja yöt ovat jo aika viileitä täälläkin.

Sain samalla vinkit parista muusta Andalusian kansallispuistosta, jotka sopivat hyvin telttailuun.

Sierra Nevada odottaa

Kohta on sitten lähtö Sierra Nevadan vuorille. Riippumatto on pakattu ja matkalla pitää vielä ostaa evästä.

Kävin eilen illalla auringonnousun aikoihin istuskelemassa vuorten kaupunginpuoleisella rinteellä. Näkymä alas kaupunkiin ja Alhambraan on komea, mutta vielä mahtavampaa oli nähdä vuorten ja erämaan peittyvän hämärään. Granadassa ihmisasutus loppuu kuin veitsellä leikaten ja jo lyhyen matkan päässä kaupungista voi kokea yksinäisyyden rauhan.





Reittisuunnitelmaa tai aikataulua ei ole, mutta joskus illan hämärtyessä olisi tarkoitus palata. Yöt ovatkin jo sen verran viileitä ettei yöpyminen onnistu näillä varusteilla. Saas nähdä kuinka pitkällä tulee käytyä. Tilaa ainakin riittää, tässä kulkusuunnassa seuraavat kylät ovat vasta 40km päässä.

Barcelonan kuvia

Tallinnassa vanhan talonrämän remontoijalla oli asenne kohdallaan. Ovessa oli paperi, jossa otsikkona "I promise" ja repäisylapuilla "this will be worth something one day." Yksi lähti mukaan muistuttamaan suurten tavotteiden asettamisesta.

Pari ensimmäistä päivää kuluivat Barcelonassa. Kaupunki oli mielenkiintoinen, mutta ehkä turhan kiireinen ja tukkoinen omaan makuun. Turistejakin oli liikkeellä valtavasti jopa nyt sesongin ulkopuolella.


Kävin lauantaina Els Encantsin suurella kirpputorilla. Väkeä ja myyjiä riitti vaikka kuinka, mutta tavara oli valtaosin vaateröykkiöitä, vanhoja kodinkoneita ja muuta krääsää.





Kaupungin ykkösnähtävyys on Gaudin suunnittelema Sagrada Familia, ja olihan se aika erikoinen näky. Katedraalin "riippuva" tyyli loi tunnelman aivan kuin se olisi sulamassa helteessä.




Toinen Gaudin suunnittelma suuri kohde kaupungissa on Güellin puisto, joka oli todella komea kokonaisuus. Turistien määrä vain oli täälläkin huikea. Puistoon pitäisi mennä kävelylle aivan aikaisin aamulla hetki ennen auringonnousua.



Pulukin ihmetteli Gaudin piparkakkutaloa.



Güellin puiston ihmisruuhkan jälkeen jatkoin läheiseen Creueta del Collin puistoon, josta löytyi itselle kaupungin antoisin paikka. Kyseinen mäenhuippu näkyi kauas ja heti heräsi kiipeämishalu.





Siinä missä aiempi puisto oli tuptaten täynnä turisteja ei täällä ollut juuri ketään. Kaksi päivää juostuani alhaalla kaupungin ruuhkassa mäen hiljainen yksinäisyys tuntui valtavan seesteiseltä. Huipulle päästyäni ei tarvinnut kuin istua alas ja mietiskellä kymmenisen minuuttia niin heti taas muisti kuka on.




Viime aikoina olen yhä voimakkaammin muutoinkin huomannut korkeiden maastonkohtien kohottavan vaikutuksen mielentilaan. Vaikea sanoa johtuuko vaikutus vuorten yksinäisyydestä, hiljaisuudesta vai näköaloista kaukaisuuteen. Tätä pitää alkaa fiilistelemään enemmän.



Eilinen meni bussissa Madridiin, joka toistaiseksi tuntuu kumman kotoisalta, vaikka onkin valtava kaupunki. Keskustassa on paljon aukioita ja autoilta rauhoitettuja kävelykatuja. Myös varmaan kotoisa pikku hostelli vaikuttaa tunnelmiin. Näkymä ylimmän kerroksen parvekkeilta alas aukioille on etenkin iltaisin komea.

Huomenna on bussi Granadaan, joka on reissun ykköskohde. Katsotaan onnistuisiko tuolla viettää yö vuorilla.

Ylihuomenna Espanjaan

Huomenna on sitten taas lähtö matkalle. Menen illalla Tallinnaan ja aamulla on lento Barcelonaan. Reittinä on Barcelona-Madrid-Granada-Malaga-Milano-Como-Tallinna ja kesto 10 päivää.

Kovin ovat halpoja nuo Ryanairin lennot Tallinnasta. Tallinna-Barcelona, Malaga-Milano ja Milano-Tallinna lennot maksoivat yhteensä n. 100e.

Olin varannut lennon jo viime perjantaille, mutta pari työprojektia innosti niin etten malttanutkaan vielä lähteä. Työhyvinvointi on siis kohdallaan. Parin kirjan painoaineistot lähtivät painoon ja niiden pitäisi olla valmiina loppukuun Helsingin kirjamessuille.

Madridissa näyttää olevan 30 astetta lämmintä. Tuolla ja Barcelonassa en olekaan käynyt aikaisemmin. Granada oli viime talven Espanjan reissun ylivoimaisesti kiinnostavin kaupunki, jonne on hienoa päästä takaisin.

Barcelona-raporttia luvassa viikonloppuna.

Lokakuu

Lokakuu on alkanut ja itse en ole siitä hirveän innoissani. Illat tulevat aikaisin ja ovat pimeitä ja kalseita. Ruska on kyllä komea ja äsken kelpasi juoda aamusmoothie pihalla lehtien varistessa alas. Tänään paistaa aurinkokin, mikä alkaa pian olla aika harvinaista. Pitää ottaa hyöty irti ja lähteä kohta metsään kävelemään ja kuvaamaan.

Parhaat kirjalliset kuvaukset kuukausien olemuksesta olen löytänyt Matti Mäkelän kirjasta Sää(1998). Jonkinlaiseksi rituaaliksi on muodostunut aina kuun vaihtuessa lukea kirjasta kyseisen kuukauden kuvaus, silloin kun kirja ei satu olemaan kadoksissa. Pari lainausta on paikallaan:

"Luonnossakulkijan toinen lokakuinen elämys on suuri yksinäisyys. Sen voi kokea sekä maalla että merellä. Muuttolinnut ovat lähteneet, rannat ja kesämökit ovat tyhjentyneet, viljat on puitu, ihmiset ovat siirtyneet asutuskeskuksiin ja sisätiloihin. Kun lokakuisena iltahetkenä ennen hämäräntuloa kulkee hylätyn autiotalon kulottuneilla ruomenpelloilla ja katselee auringonsäteiden viime valoa, voi kokea sellaisen riipaisen yksinäisyyden tunteen, jota harvoin muuten kokee.

-

Lokakuussa luonnonkulkija kohtaa myös pienempiä erikoisia elämyksiä, "unohdetun puutarhan" lokakuun. Yksi kauneimmista on tyynen pakkasyön jälkeen tapahtuva nopea lehtien putoaminen. Tapahtuma näyttää ilmestykseltä silloin kun suuri puu pudottaa kaikki lehtensä tunnissa parissa katsojan edessä, tyynenä lokakuun aamuna, kun yöllinen kuura vaihtuu auringossa lämpöasteiksi. Muutenkin tyyninä kuura-aamuina, kun katselee mökin ympärillä heräävää hiljaista aamua ja kuuntelee sulavien pisaroiden rapsahduksia oksista maahan, voi hyvin kuvitella, että myös tämä aika olisi ihanteellista lomanviettoon, jos ei olisi niin yksinäistä, jos ei tietäisi maailman pyörivän jossakin muualla täydessä touhussaan. On ihmisiä, jotka eivät siitä välitä, jotka suorastaan nauttivat, että voivat viettää tyyniä lokakuun aamuja omassa sulavan kuuran rauhassaan. Ehkä he ovatkin kaikkein onnellisimpia ihmisiä."

Tapahtumaa sentään riittää tässä kuussa. Kuu alkoi Turun kirjamessuilla ja kuun lopulla on Helsingin kirjamessut, ja kirjojakin on tulossa useampia. Välissä olen pari viikkoa Espanjassa ja Italiassa.

Turun kirjamessuilla

Suora lähetys Turun kirjamessuilta alkaa! Kätevä olla miniläppäri mukana kun on hieman hiljaisempi tunti menossa. Eilinen oli todella hiljainen päivä, mutta tänään on sitten ollut ihmisiä ruuhkaksi asti.




Keijo Parkkunen kävi osastolla aamulla.



Jukka Niemisellä kynä sauhusi. Kirja signeerattiin "Suurelle Okkultistille."


Ehkä vuosi sitten näin kuvan Hugo Simbergin opetustaulusta "Musta surma Suomessa vuonna 1350" ja yritin metsästää sitä ilman tulosta. Nyt löytyi ja vieläpä edullisesti. Hyvää rekvisiittaa osastolle.




Viimeisenä päivänä löytyi myös toinen loistava opetustaulu, josta ilmaantuu huumoria jatkossa.

Turun kirjamessut alkavat huomenna

Huomenna alkavat sitten Turun kirjamessut. Näille messuille en olekaan osallistunut aikaisemmin, joten ovat senkin puolesta mielenkiintoinen tapahtuma. Messuilla julkistetaan myös Jukkiksen uusin kirja.

Raporttia tulossa alkuviikosta.