Tenholan linnavuori Hattulassa

Alkuviikosta Kansanperinne-blogi suuntasi jälleen Hämeeseen. Piilopirtin metsästys etenee ja hakualue on tarkentunut Vanajaveden seutuun, sen verran paljon kaikkea mielenkiintoista tuonne on keskittynyt ja alueen muinaistunnelma vetää puoleensa.

Reissu tuntui oikealta aloittaa kahvittelulla Visavuoressa, Emil Wikströmin "erämaa"-ateljeessa. Tämä ansaitsee oman kirjoituksensa myöhemmin.

En ole tajunnut että Visavuori on täsmälleen vastakkaisella rannalla Rapolan linnavuoresta.

Ruokahuoltokin pelasi, matkanvarrelle sattui "Wanhan ajan palveleva lihakauppa" jossa oli aika lailla enemmän tunnelmaa kuin ketjumyymälöissä. Erityismaininta aurajuusto- ja poromakkaroille. Aamukahvit taas maistuivat Hämeen linnan keskiaikayhdistyksen luona, jonka tilat ovat aivan linnan lähistöllä.

" Linnamäki sijaitsee Tenholan kartanosta 1,3 km kaakkoon.

Sen laajuus on noin 540 x 100-240 m. Lakialueen pituus on 110 m ja suurin levyes on 25 m. Noustaessa pohjoisesta jyrkkärinteiselle mäelle on nähtävissä kaksi soravallia. Mäen laella, länsipuolella on kivistä rakennettu portti. Etelä- ja pohjoispäissä on myös portit. Mäeltä on näkymä Vanajanselälle ja aina Rapolan linnavuorelle asti. Linnamäelle on rakennettu puusta osa vallia.

Tutkimuksissa mäen laelta on todettu merkkejä erilaisista kivirakenteista, jotka näyttäisivät liittyvän rakennuksiin. Löydöistä, jotka tulivat heti turpeen alta, valtaosa on saviastianpaloja. Muista löydöistä manittakoon palaneet ja palamattomat luun kappaleet, palanut savi, rautakuona, helmen ja kaularenkaan kappaleet ym. Lisäksi paikalta on 1400- ja/tai 1500-luvuille ajoitettu kuula. Paikan keskiaikaiseen käyttöön viittaa myös osa radiohiiliajoituksista. Osa niistä on selvästi rautakautisia."

Kulttuuriympäristön rekisteriportaali


Vuoren laelta avautuivat huumaavat näkymät Vanajan selälle. Kaukaisuudessa kohoaa sama Rapolan linnavuori, joka tästä suunnasta näyttää entistä uljaammalta. Entäpä sitten muinoin kun huipulla ovat möllöttäneet hirsivarustukset ja rinteet ovat olleet avoimet?

Huipulle on rakennettu näytteeksi varustuksia.

Ylläolevan kuvan aukosta taas siintää Aulangon vuoren torni, vaikka se ei näköjään kameralle tallentunutkaan.

Vuori on yllättävän kapea harju, jota on tasoitettu ja jyrkennetty. 

Yövyimme huipulla ja auringonlaskun näkymissä oli taikaa.

Mukana vuorella oli muutama vuosi sitten löytämäni pakanaryijy. Ulkoilmassa ja vanhoissa taloissa tällaiset esineet tuntuvat syttyvän eloon.  Ryijyn arvoitus ratkesi viimein. Suunnittelija on Väinö Blomstedt, kuten olin uumoillutkin. Malli on suunniteltu 1901 seinäkankaaksi, ja kudottu ryijyksi 1932.

"Väinö Blomstedt
Uhri - suomalainen epäjumalapalvelus, 1901
Kuvakudos, 86 cm 138cm
Designmuseo"

Kotona Visavuoren historiaa lukiessa ympyrä sulkeutui: kesällä 1893 Emil Wikströmin matkustaessa Hämeeseen etsimään sopivaa tonttia ateljeelle reissukumppanina oli kukas muukaan kuin Väinö Blomstedt.

Linnavuoren lähistöltä löytyy Tenholan lukkojen niminen harjualue ja Laikkaanvuori, jotka pitää päästä piakkoin tutkimaan. Myös linnan edustalla oleva lähes rakentamaton Kaimoon saari vetää puoleensa.