Pyhäinpäivänä viime marraskuussa kävin Wanhan Sataman antiikkimessuilla ennen paluuta Tallinnaan, mistä löytyikin pari kiinnostavaa esinettä. Näistähän lupailin kertoa jo ensimmäisessä blogin viestissä 5.11.2009, joten asia on ns. jäänyt, mutta eipä tällaisilla niin kiirettä.
Toinen esineistä on 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla valmistettu piipunpesä, josta tekee erikoisen sen ihmiskäden muoto.
Työnjälki on erinomaista ja sormien kaikki nikamat ovat selvästi nähtävillä (ja etenkin tunnettavissa), ja jopa ranneluu on huomioitu.
Käytetty puu on juurakkoa, minkä ansiosta sen pinnassa on mielenkiintoisia ympyränmuotoisia syykuvioita.
Piipunpesän vieno savuntuoksu muistuttaa sen muinaisesta käytöstä hyvin toisenlaiseen maailmanaikaan.
Myyjä oli saanut selville piipun tekijän olleen Jaakko Koskelan Lappajärveltä, jonka samantyylisiä esineitä löytyy jostain suomalaisesta antiikkikirjasta. Pitää jossain vaiheessa selata tuo esille ja katsoa josko sieltä löytyy lisätietoja tekijästä.
Samaisilta messuilta löysin myös muinaissuomalaista uhrimenoa esittävän ryijyn, jolla vasta myöhemmin tajusin erikoisen yhteyden tähän esineeseen. Tästä lisää myöhemmin.
Samankaltaisista ihmiskäden muotoisista piipunpesistä löytyy pari esimerkkiä myös vuonna 1919-1921 julkaistusta kirjasta Suomen Kansanomaista Kulttuuria, joista lisään kirjoitukseen kuvat myöhemmin.
1 kommentti:
on mun esiisä
Lähetä kommentti