Kirjapainosta on jälleen saapunut uusi kirja. Tällä kertaa kyse on vuonna 1891 julkaistusta laajasta suomalaisten muinaislinnojen ja linnavuorten tutkimuksesta. Kirja sisältää tiedot kaiken kaikkiaan 361 kohteesta, joista valtaosa on arkeologisia muinaisjäänteitä, mutta mukana on myös paikkoihin liittyviä linna-aiheisia kansantarinoita ja paikannimien tutkimusta.
Näin pitkän talvikauden jälkeen, joka myös arkeologian harrastajan talvituskana tunnetaan, kovasti jo tekeekin mieli päästä tutkimaan mitä kirjan muinaiskohteille nykyisin kuuluu. Nimimerkki Metsämenninkäisen ajatuksiin on helppo yhtyä:
Miten minä haaveilen ja kaipaan lumetonta maata, sulaa metsää, aurinkoa ja sen hyväilevää lämpöä. Kävelyitä keväisellä metsätiellä henkiin heränneen luonnon tuoksussa. Metsistä ja hiekkakuoppien reunoilta löytyviä aarteita - kiviasetelmia, röykkiöitä, iskoksia ja muita merkkejä menneestä elämästä. Helppoutta lähteä ulos ja oloa, ettei sisälle halua tullakkaan ! ♥ Luonnon ehdoilla täällä eletään ja harvoin olen energiaani laittanut sään murehtimiseen - sille kun en mitään voi, mutta nyt alkaa olla tuskaa näiden lumimassojen kanssa. Jalkojen alla rapiseva ja ritisevä hiekkatie ja metsäpoluilla vilistävät muurahaiset ja tuoreen sammaleen tuoksu täyttävät yhä enemmän ajatukseni.
Olemme toteuttaneet julkaisun yhteistyössä Kane Kanervan kanssa, ja kirja ilmestyy osana uutta Kanerva-sarjaa.
Lisätietoja kirjasta ja tilausmahdollisuuden löydät Salakirjat-pienkustantamoni sivuilta osoitteesta: http://www.salakirjat.net/suomen_muinaislinnat_appelgren.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti