Tammealusen pyhä lehto, Toolsen linnanrauniot ja Kundan hiidenmäki

Viime viikko oli kesän ainoa markkinoista vapaa viikko, joten heti Turun keskiaikamarkkinoilta kotiuduttuaan Kansanperinne-blogi suuntasi Viroon. Viime kesän Viron reissu (1, 2) tapahtui samalla viikolla, ja suunnaksikin valikoitui sama Länsi-Virumaa. Parin päivän kävelymatkan etäisyydeltä näytti löytyvän kaksi pyhää lehtoa, linnavuori, sekä linnan ja kartanon rauniot.

Tammealusen pyhä lehto

Reissun pääkohde oli Tammealusen hiisi eli pyhä lehto, joka sijaitsee n. 20km Rakverestä itään Narvan maantien varrella. Tämä helpottaa paikalle pääsemistä: Tallinnasta Narvaan ajavat bussit pysähtyvät 1,5km päässä lehdosta, joten bussia ei tarvitse vaihtaa. Pysäkin nimi on Padaorg. 

Tällä hetkellä tie on tosin remontissa juuri tältä kohdin, joten jouduin jäämään kyydistä pari kilometriä kauempana Viru-Nigulan kylässä. Heti bussipysäkin vierestä löytyi kuppikivia. Virossa muinaiskohteet on merkitty todella hyvin ja tietokyltit on usein myös englanniksi.

Suoraan lehtoon vievän tien sijaan ajattelinkin suunnata joen itäpuolta, josta näytti löytyvän Padan linnavuori ja kartanonrauniot. Linnavuori sijaitsee aivan maantien vieressä nousten ehkä 10 metriä ympäristön yläpuolelle. Laki on avointa niittyä, ja reunoissa näkyvät maavallien jäänteet.

Kurkistus kartanonraunioille. Alue on yksityismaata ja aidattu joten lähempi tuttavuus jäi väliin. Myöhemmin Viru-Nigulan museosta kerrottiin että omistaja kyllä mielellään päästä ihmisiä katsomaan raunioita. Ainoa joen ylittävä silta oli kartanon kohdalla, joten eteen tuli valinta kiertääkö kilometrikaupalla takaisin maantielle vai yrittää joen yli etelämpää metsien läpi. 

Pelloilla oli useampia merkittyjä uhrikiviä.

Ensimmäinen puronylitys. Onneksi joesta löytyikin ylityspuut lehdon kohdalla. Samalla kohtaa kulkee myös kaasuputki. Metsäpolulta löytyi erikoisen suurikokoinen reisiluu, jonka otin mukaan. Pitää tehdä lajitunnistus jossain vaiheessa.

Metsästä pilkottaa hiiden takaportti. Lehdon sisäänkäyntien yläpuolelle on ripustettu symbolein koristetut puutaulut porteiksi.

Ympäröivä metsä on sekametsää, mutta lehdosta löytyy metsäaukeita joilla kasvaa tammia. Jo 1900-luvun alun kansatieteelliset tekstit kertovat alueen olleen muinoin tammia kasvava pyhä lehto, ja virallisesti se palautettiin pyhän lehdon asemaan 1989. Tuon jälkeen lehtoon on istettu lisää tammia ja rakennettu kivimuuri ja suuri keinu.

Se kaikkein pyhin. Vanhan ja nuoren tammen välistä löytyy uhrikivi. Aiemmin näkemäni kuppikivet koostuvat lukuisista pienistä kupeista, mutta täällä kivessä on yksi suuri kuppi. Puihin on ripustettu nauhoja ja tiukuja.

Etuportti. Lehdossa oli todella rauhallinen tunnelma ja telttayöpyminen maistui.

Tähän asti näkemistäni Viron pyhistä lehdoista Tammealusen lehto oli mieleenpainuvin, ja kun yhteydetkin Tallinnasta paikalle ovat hyvät voi paikkaa suositella niille jotka haluavat ensikertaa käydä virolaisessa hiidessä.

Lisätietoa tästä ja muista lehdoista löytyy osoitteesta:

http://maatundmine.estinst.ee/kohad/tammealuse/tammealuse-hiis/

Aikatauluja Padaorgin pysäkille löytyy osoitteesta:

http://www.tpilet.ee/en

Aamulla matka jatkui takaisin Viru-Nigulan kylään aamiaiselle.

Viru-Nigulan kylä

Ketjumyymälät eivät vielä ole ennättäneet maaseudun pikkukyliin ja tälläkin reissulla vastaan tuli persoonallisia pieniä kahviloita ja ruokakauppoja. Viru-Nigulan kahvilan jokainen kahvikuppi oli erilainen, muovikukat ikituoreita ja lihapiirakat hyviä.

Kylästä löytyy Virumaan vanhin säilynyt kirkko, vielä hieman vanhemman kirkon rauniot, kansanperinteen museo ja noituudesta 1600-luvulla mestatun Kongla Annen muistomerkki.

Kansanperinnemuseo osoittautui hyväksi kohteeksi. Näissä maaseudun pikkumuseoissa ei tarvitse pelätä väen tungosta, edellinen vieraskirjamerkintä oli 10 päivän takaa. Kaksi suomea puhuvaa opasta lähti näyttämään taloa.

Julkisivultaan 1900-luvun alun maalaistalo onkin rakennettu alunperin jo 1600-luvulla. Vanhimpien osien kivirakenteet olivat hyvin omalaatuiset.

Museo koostuu eri aikakausien tyyliin rakennetuista tai säilytetyistä huoneista. August oli lääkäriksi aikoiva poikamies, jonka vitriinistä löytyy vanhaa lääkäriesineistöä. Cointreau-liköörin lisäksi varusteisiin kuului erikoinen kuppaamiseen käytetty mekaaninen ihonpistäjä.

Viru-Nigulan kolhoosin jäämistöä. Töissä juopotelleet saivat kuukausittain nimensä häpeätauluun ja pidätyksen palkasta. Janoisin näyttää olleen lypsäjä Veera Gramat.

Maarjan kappeli on rakennettu 1200-luvun loppupuolella. Hyvä paikka ottaa nokoset. Ukkospilvet kiersivät taivaanrannassa, mutta eivät valitettavasti salamoineet.

Tästä matka jatkui 12km päässä sijaitsevaan Kundan kylään. Bussi oli lähdössä jo tunnin päästä joten otinkin kyydin kävelyn sijaan.

Kundan hiidenmäki

On poikkeuksellista että Tammealusen lehdon lähin hiisi sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Kundan kylässä. Kylään on perustettu Viron ensimmäinen sementtitehdas 1870 ja tämän jälkeen alueelle on keskittynyt raskasta teollisuutta, mikä aiheutti neuvostoaikana myös soranottoa mäellä. Näkymät mäeltä kylän suuntaan ovat rujot. Uusin uhka mäelle ovat olleet tuulivoimalat, mutta niiltä alue on saatu suojelluksi.

Hiidenmäki on 1,7 kilometriä pitkä harju josta on näkymä merelle. Hiidenmäellä on kasvanut suuria tammia, mutta nämä on hakattu jo aikaisempina vuosisatoina. Myös uhrikivi ja lähde ovat tuhoutuneet. Nykyisin harjun laki on niittyä.

Mäen etelärinteellä tunnelma on rauhallisempi. Harjun reunassa kasvaa harvaa lehtimetsää, ja teollisuusalueet peittyvät sen taakse. Vaikka alue on maauskoisten aktiivisessa käytössä ei siitä löydy merkkejä maastosta,  Tammealusen hiiden puurakenteiden ja puista roikkuvien nauhojen tapaan.

Toolsen linnanrauniot

6 kilometrin päässä Kundasta sijaitsevat Toolsen (Tolsburg) linnanrauniot. Saksalainen ritarikunta rakensi linnan 1471 ja se oli aikoinaan Saksalais-Roomalaisen Keisarikunnan pohjoisin linnoitus. Muista Viron linnoista poiketen linna sijaitsee Itämereen kurottavan niemen kärjessä.

Rantakallioista löytyy vanha rautarengas ja ritarikunnan risti.

Linnan pihalta löytyy vanhoja puulaivoja, joista yksi oli poltettu.

Linna sijaitsee kaukana lähikylistä, mutta viereinen uimaranta vetää lapsiperheitä. Tänne pitää seuraavan kerran tulla ensimmäisten lumimyrskyjen aikaan.

Vuonna 1581 Pontus de la Gardien johtamat Ruotsin joukot rymistivät Suomenlahden jäiden yli ja valtasivat linnan. Tämän jälkeen vallattiin myös Rakvere ja Narva. Pontuksen hauta löytyi Tallinnan tuomiokirkosta paluumatkalla.

Venäjän laivasto moukaroi linnan nykyiseen asuunsa Suuressa Pohjan sodassa.

Alkuun eräs suunnitelma oli jatkaa Toolselta länteen 20km päässä alkavaan Lahemaan kansallispuistoon, mutta matkustus alkoi jo tuntumaan pohkeissa ja tyttöystävä oli tulossa Tallinnaan. Pyörällä liikkuessa linnalta on hyvä jatkaa Vihulan kartanoon, joka sijaitsee kansallispuiston itälaidalla.

Reissun parasta antia oli Tammealusen lehto, ja seuraavilla Viron reissulla pitää alkaa käymään läpi muita hiisisivuston listaamia pyhiä lehtoja.