perjantai 12. maaliskuuta 2010

Ranskan kansallisilla antiikki- ja kinkkumessuilla Pariisissa



Ensimmäinen päivä Pariisissa lähestyy iltaa. Päivä kului pääosin Ranskan kansallisilla antiikki- ja kinkkumessuilla, (Foire Nationale Brocante et jambon) josta ajattelin kirjoittaa ensiraporttia. Taidan tosin saada tämän ladatuksi blogiin vasta myöhemmin illalla tai huomenaamulla.

Kuvassa alhaalla oleva 8-kulmainen vanha kehys kiinnosti, ja se itseasiassa olisikin pitänyt ostaa. Maksoi vaivaiset 15 euroa, ja olisi kiinnostava tehdä tai teetättää siihen taulu tai peili.



Messut osoittautuivat yhtä kiinnostaviksi kuin ne ennalta vaikuttivatkin. Antiikkikauppiaat usein säästävät kiinnostavinta valikoimaansa messuille, ja tarjonta täälläkin oli selvästi antiikkikauppojen tavanomaisia valikoimia parempaa. Kooltaan messut pääsivät yllättämään, ja käynti täytyikin jakaa kahdelle päivälle.

Tuo silmäkokoelma oli jotain varsin erikoista. Käyttötarkoitus on tuntematon ja 50 silmän tuijotuksella on hypnoottinen vaikutus. Jälkikäteen harmittaa etten kysynyt hintaa, tuon olisi voinut ostaakkin.



Olin unohtanut kuinka fyysinen haaste tuollainen lähes tuhannen antiikkikauppiaan valikoiman läpikäyminen on. Jaksoimme käydä läpi ehkä kolmanneksen tarjonnasta suhteellisen perusteellisesti ennen kuin keskittyminen alkoi herpaantumaan ja keho väsymään ja vaatimaan istuma-asentoa, kahvia ja rasvaista ruokaa.




Ruoaksi valikoitui kebab-täytteinen patonki ranskanperunoilla ja majoneesikuorrutuksella. Juuri sopivan roskaisaa syötävää energiavajeeseen.




Toisen kolmanneksen kauppapaikoista silmäilimme pääpuolin, ja kolmannes jäi kokonaan toiselle päivälle tutkittavaksi. Messut jatkuvat onneksi runsaan viikon, joten varmaan onkin järkevintä jakaa käynti kahdelle päivälle.

Jos minulla olisi kesämökki, tai erämaa-ateljee, pystyttäisin sen katolle tällaisen goottilaiskatedraalin tornin.


Hauskaa oli että tuo alun järjestelmällinen valikoiman läpikäyminen ei johtanut yhteenkään ostokseen, vaikka muutamia kiinnostavia tavaroita löytyikin. Valtaosan messujen kuvista otimme myös tuolloin.

Jos minulla olisi laaja kotikirjasto, hankkisin sen vartioiksi nämä kaksi herraa.



Sen sijaan lähtiessä jo pois ja silmäillen ylimalkain matkan varrella olevia kojuja löytyi viimein kaksi esinettä jotka ostin. Kuvaan nämä ja kirjoitan niistä erillisen kirjoituksen piakkoin. On huvittavaa ajatella oliko kyse sattumasta vai väsymyksen aiheuttamasta mielenmuutoksesta.

Raskasta työtä tämä antiikin kyttääminen. Huomenna alkaa viikonloppu, jonka aikana olisi tarkoitus käydä kuudella eri antiikki-, kirja-, taide- ja kirpputorilla. Alkuviikosta sitten on parempi viettää pari hiljasempaa päivää.

Ranskalaisilla antiikkikauppiailla on työhyvinvointi kunnossa. Lounasaikaan kauppiaat muodostavat sopivankokoisia pöytäseurueita, ja hyvä ruoka ja viini kuuluvat asiaan.


Onko mies janoinen vai juonut liikaa?


Ranskan suurimmilla antiikkimessuilla oli myös Ranskan suurin pullapitko?








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti