Elokuun viime päivinä Salakirjojen kauppiaat suuntasivat Tanskan suurimmille
keskiaikamarkkinoille Horsensiin. Kolmen viikon takaisista 8 päivän Visbyn markkinoista poiketen tapahtuma on vain kaksipäiväinen, mutta tästä huolimatta kävijämäärä ylittää 100 000 kävijän rajan.
Roskilden viikinkilaivamuseo
Markkinoita edeltävänä päivänä kävimme
Roskilden viikinkilaivamuseossa. Museossa on viisi alkuperäistä viikinkilaivaa ja kymmenittäin muita vanhoja laivoja sekä viikinkilaivojen kopioita. Laivat upotettiin tarkoituksellisesti norjalaisten hyökkäyksen pelossa vuoden 1070 paikkeilla tukkimaan kaksi Roskildeen johtavaa laivaväylää, mikä selittää niiden säilymisen.
Ajan norjalaislaivaston vahvuus tunnetaan: 108 sota-alusta ja 15 rahtialusta. Eivät olleet ihan pieniä paatteja nämä; valtaosa aluksista oli 24 metrisiä.
Horsensin keskiaikamarkkinat
Aiempina vuosina Horsensin markkinat on järjestetty kaupungin keskustan kaduilla, mutta nyt se oli siirtynyt kaupungin vanhan vankilan alueelle. Vaikka vankila onkin moderni tuntui se puistoineen kuitenkin hyvin olevan hieman ulkona itse kaupungin hyörinästä.
Turkiskauppiaalla riitti valikoimaa karhuntaljoja myöten. Taka-alan iso kaveri olisi kustantanut 1600 euroa.
Markkinoiden avausparaatissa riitti sikaa, laumoittain irlannin susikoiria ja monenlaista väkeä.
Markkinoiden erikoisin esineistö löytyi tältä mysteerisirkuksen mieheltä. Näytöstä en valitettavasti ehtinyt näkemään, mutta laatikoissa riitti luita ja rompetta kävijöiden ihmeteltäväksi.
Muutoinkin tapahtumassa riitti ohjelmistoa ja pelkästään bändejä löytyi täysi kymmenen.
Oma erikoisuutensa Horsensin markkinoilla on sen jatkuminen yhteentoista yöllä. Alueella on sadoittain öljylyhtyjä ja kauppiaiden soihdut roihuavat. Meillä ei tietenkään ollut kuin pari kynttilää, mutta hoitui se kirjanmyynti niilläkin.
Saksan markkinoilta tuttu Beerenweine oli saapunut tännekin. Valikoimasta löytyi 90:tä hedelmä- ja marjaviiniä.
Markkinoilla kelpasi jututtaa ihmisiä, ja saimmekin hyvin vinkkejä loppureissua varten. Paikallistarinoitakin riitti: niityllä jolla yövyimme nousee usein tiheä maanmyötäinen sumu, jonka noustessa polven korkeudelle sanotaan siinä liikkuvan pienempiä olentoja. Sumun noustessa yhä vyötärön korkeudella sanotaan Stefanus Lupus-nimisen ihmissuden liikkuvan sen suojissa. Nyt ei sumua kuitenkaan noussut.
Trelleborgin viikinkilinnoitus
Linnoituksen mittakaava pääsi yllättämään: muutaman pitkätalon sijaan sisälinnoituksessa onkin ollut 16 pitkätaloa, ja vielä toiset 15 ulkolinnoituksessa. Viivasuoraan rakennetut linnoituksen kaksi risteävää tietä näyttävät katoavan horisonttiin. Linnoituksen arvioiden majoittaneen 1300 ihmistä, joka ei ole kovin kaukana keskiaikaisen Turun väkiluvusta.
Hautausmaan lisäksi alueelta löytyy myös 40-luvulla rakennettu yhden pitkätalon rekonstruktio.
Lejren alueen muinaisjäännökset
Trelleborgista lähdimme kiertämään Lejren alueen muinaisjäännöksiä, mutta niin kuin usein käy oli tässä vaiheessa kameran akku lopussa.
Merkittävin kohde Lejressä on suuri
arkeologis-historiallinen keskus. Alkuperäisen rautakautisen kylän yhteyteen on rakennettu ryhmä historiallisten rakennusten kopioita.
Läheisestä Gammel Lejren kylästä löytyy useampia hautakumpuja, pitkätalojen jäänteitä ja kivistä ladottuja laivan muotoisia hautapaikkoja. Beowulf-saagan tapahtumapaikkojen arvellaan sijaitsevan näillä main, joten sitä kelpasi lukea paikan päällä.
Matkan viimeisessä kohteessa kuitenkin tuhannenvuoden takainenkin maailma alkoi tuntumaan lähihistorialta. Paikalliselta saamamme vinkin mukaan ajoimme läheiseen Ømin kylään, josta kerrottiin löytyvän jättiläiskumpu (Øm Jættestue) jonka sisään pääsisi ryömimään. Tieltä näkyi kiviseinäinen kumpu, jota kiertäessä lopulta todella löytyi sisäänkäynti. Kammion ilma oli kylmää, ja ympäröivät seinät rakennetut valtavista megaliiteista. Kumpu on rakennettu 5000 vuotta sitten, ja sen katosta vaikutti löytyvän haalistuneita maalausjälkiä.
Täältä alkoi matka takaisin Suomeen, ja ulkomaan matkoja ei nyt näytäkään olevan tulevaan puoleen vuoteen. Tänä vuonna onkin ollut jo 7 ulkomaan reissua, joten nyt tuntuukin hyvältä rauhoittua ja kiertää Suomea. Seuraavaksi lähdemme Kolille.