Hoge Veluwen kansallispuisto ja Hollannin ulkoilmamuseo

Hollannissa kohteena oli Hoge Veluwen kansallispuisto Arnhemin lähellä. Olin olettanut puiston olevan aivan kaupungin vieressä, mutta matkaa olikin vielä kymmenisen kilometriä. Onneksi oli kartta mukana.

Matka puistoon kulki onneksi komeiden lehtipuumetsien lävitse.

Härkä! Enpä ole ennen törmännyt tuollaiseen luonnossa. Iso eläin oli.

Puistoon päästyä maasto avartui ja niityt jatkuivat horisonttiin asti. Hiekkainen maaperä estää puiden kasvua. Yksinäisessä koivunrungossa oli kummaa noitapuun tuntua.

Eläimet eivät jääneet härkään vaan jonkin aikaa leirin pystyttämisen jälkeen heinikosta kuului lähenevää rytistelyä. Jälleen kerran esiin tuli villisika, tällä kertaa paljon pienempi kuin nuo Virossa näkemäni. Puolisentuntia myöhemmin heinikossa oli jälleen liikettä, ja mäyrä tuli aivan muutaman metrin päähän teltasta. Valkoinen pää näkyy kuvassa keskellä.

Auringonnousu oli komea, korkeassa heinikossa riitti kastepisaroita.

Puiston jälkeen menin käymään Hollannin ulkoilmamuseossa. Odotin jotain Seurasaaren tapaista paikkaa, mutta tämä olikin ihan erilainen kokonaisuus. Hollanti kun on muutenkin täynnä 1600-1800 taloja ei niiden esittelylle ole tarvetta. Sen sijaan museo keskittyy vanhojen työmenetelmien ja elämäntavan esittelyyn. Aikakaudet jatkuvat aina 1900-luvulle asti, ja paikasta löytyy mm. (toimiva) kiinalainen ravintola 60-luvulta ja  (toimiva) rautatielinja joka kiertää aluetta. 

Panimo esitteli oluenvalmistuksen historiaa ja tarjosi maistiaisia. Tumma ja vaalea olivat kumpikin sakeita ja hyviä, 10-prosenttinen juhlaolut oli valitettavasti loppu.

Vanha karkkikauppa ja sekatavarakauppa olivat myös kumpikin yhä toiminnassa ja hyllyissä riitti erikoisuuksia, ruotsalaisia tulitikkujakin löytyi.

Puurakennuksia alueelta löytyi vain aivan muutama, nämä ovat olleet Hollannissa melko harvinaisia.

Kävin reissulla Goudan antiikkimarkkinoilla, mutta nämä osoittautuivat todella vaatimattomiksi. 1800-luvun ranskalainen silinterihattu sentään löytyi.