sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Viikinkien sotaretki Hämeeseen vuonna 1050

Lähes päivälleen 10 vuotta sitten Hesarissa ilmestyi Erkka Maulan haastatteluun perustuva artikkeli viikinkien vuonna 1050 Hämeen tekemästä sotaretkestä, joka ansaitsee tulla jaetuksi.



Häpeällinen retki Hämeeseen


Hirmuinen viikinkiarmeija tuli 950 vuotta sitten valtaamaan Hämettä, mutta pikkukylien miehet löivät sotajoukot hajalle. Kertovatko Hauhon Hyömäen kylästä löytyneet kalliouurrokset tapahtumasta, joka muutti Euroopan historian?

Viikingit tulivat 950 vuotta sitten Kokemäenjokea pitkin Nokialle pahoin aikein.

Heidän laivastossaan oli liki 200 alusta ja niissä melkein 2000 miestä. Hyökkäys oli organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.

Mutta Hämeen pikkukylät eivät taipuneetkaan uhan edessä. Niiden miehet kykenivät vastustamaan puolta maailmaa kauhussa pitäneitä viikinkejä niin, että väijytyksistä hengissä selvinneet joutuivat pakenemaan Suomenlahdelle.

Retken varapäällikkö Egil kaatui Pälkäneen Kyllönkoskella, ja Hiidenjoella haavoittunut sotajoukon ylipäällikkö Freygeir kuoli Saarenmaalla. Suuri osa laivoista ja ryöstösaaliistakin tuhoutui.

Se oli viimeinen viikinkiretki. Tappion seurauksena ensimmäinen ristiretki lykkääntyi sadan vuoden päähän, ja Ruotsin valta vakiintui vasta kaksisataa vuotta myöhemmin. Mikäli retki olisi onnistunut, jaarli Freygeir olisi vaikuttanut Suomen historiaan kenties enemmän kuin Birger-jaarli.

Jos hämäläiset olisivat osanneet kirjoittaa, he olisivat tehneet voitostaan kronikan, mutta kun eivät osanneet, he hakkasivat Hyömäen kallioon viikinkilaivojen kuvia. Viime kesänä löytyneiden vanhojen uurrosjälkien aitoutta ei ole vielä ehditty varmistaa. Se tehdään ensi kesänä. Vuoden 1050 retkestä on kyllä varmoja tietoja. Freygeir johti retkeä 40-50 miehen lohikäärmelaivastaan. Egilillä oli 20-30 soutajan alus.

Brusilla, retken kolmannella päälliköllä, oli muita pienempi alus, mutta komea lohikäärmelaiva hänelläkin. Mukana oli myös tanskalaisia. Matkan varrella viikinkeihin liittyi lisäksi ahvenanmaalaisia, Suomen rannikon ruotsalaisia ja joitakin hämäläisiä. Naissotilaitakin jaarlilla oli.

Retken päätavoite oli Nokialla, jossa oli soopelikaupan keskus. Iso turkisvarasto sijaitsi niillä paikkeilla, missä nyt on kylpylähotelli Eden. Soopelinnahat olivat arvotavaraa, sillä soopelit oli pyydetty lähes sukupuuttoon. Yhdellä hyvällä nahalla sai ison maatilan ja vielä ratsun kaupan päälle.

Uiskot tulivat aamuyöllä lipuen äänettömästi varaston rantaan. Vartijat yllätettiin. Kaikki nahat kannettiin laivoihin, purjeet nostettiin ja paettiin Pyhäjärvelle ylijumala Odinin korppiliput keihäitten varsissa hulmuten. Hämäläiset eivät mahtaneet viikingeille mitään! Mutta seuraavana päivänä jaarli Freygeir teki elämänsä virheen.

Hän jakoi joukkonsa kahteen ryhmään ja määräsi Egilin ja Brusin menemään yötä myöten Mallasvettä Pälkäneen Iltasmäkeen. Päälliköitten lohikäärmelaivojen piti aamuhämärissä varmistaa uiskoille tie Pinteleeseen. Siellä uiskojen piti vaihtaa kärkeen ja mennä edellä läpi Kyllönkosken kapeikon, Hauhon Ilmoilaan ja Alvettulanjokea myöten Tourua kohden.

Freygeir itse lähti Vanajavettä myöten Lusiin. Tarkoitus oli harhauttaa hämäläiset ja tehdä valehyökkäys Lusiin. Egilin joukot kohdattaisiin puolenpäivän aikaan Hyömäen edustalla ja ryöstettäisiin yhdessä Tourunmäen turkisvarasto.

Hämeen vesireitit, kannakset ja kylät olivat viikingeille tuttuja jo rauhallisilta kauppamatkoilta.

Koko Hämeessä oli viikinkiaikana alle 20000 asukasta eikä yhdestäkään kylästä löytynyt viittäkymmentä taistelemaan kykenevää miestä. Ja kyliä oli harvassa.

Viikingeillä oli rautaiset rintapanssarit ja rautakypärät ja aseinaan miekkoja, keihäitä ja sotakirveitä.

Hämäläisillä oli vain angoja, väkäteräisiä keihäitä, ja joitakin miekkoja. Metsästysjousia oli joka miehelle, mutta ne eivät kantaneet kauaksi.

Paras väijytyspaikka oli Kyllönkoski Pinteleen ja Ilmoilanselän välissä. Myös viikingit tiesivät sen.

Nykyisellään Kyllönkoski on jokseenkin tasainen virta, mutta 950 vuotta sitten putousta oli lyhyellä matkalla pari metriä. Uoma oli kapea. Siihen lähitalojen miehet kaatoivat kuusia tukkeeksi, työnsivät teroitettuja seipäitä piiloon veden alle ja vetivät niiniköysiä joen poikki. Yläjuoksulta vieritettiin koskeen tukkeja hidastamaan Egilin uiskojen kulkua.

Viikingit tiesivät, että kosken rannoilta tulee niskaan nuolia ja keihäitä; läpi oli mentävä nopeasti.

Taistelutahtoa nostettiin suurilla puheilla ja kovalla juomalla. Sen koostumusta ei tunneta, mutta joukkojen kärjessä taistelleiden kommandomiesten - berserkkien - tiedetään saattaneen itsensä liki mielipuoliseen raivoon jollakin juotavalla, kenties kärpässienistä tehdyllä. Niin väkevä oli juoman teho, että viikinkikuningas Knut Suuri oli kieltänyt sen käytön. Kiellosta ei aina perustettu.

Raivokkain oli joukon päällikkö Egil. Hän menetti tyystin malttinsa, kun alukset juuttuivat esteisiin, hyppäsi veteen, ryntäsi sokeasti rantatöyräälle - ja sai karhukeihään vatsaansa. Egil kuoli heti.

Virrassa oli liki tuhat viikinkiä, rannoilla viisikymmentä hämäläistä. Puolustajien tehokkain ase oli tuli. He nakkelivat veneisiin hehkuvia hiiliä ja kekäleitä. Tervatut alukset ja köysikimput syttyivät herkästi. P ahin takaisku oli Egilin kuolema. Brusista tuli päällikkö, mutta hän ei ollut veljensä veroinen. Kyllönkoskesta päästiin läpi vasta iltahämärissä, kun Lusin kautta tulleet Freygeirin miehet olisi pitänyt kohdata Hyömäen edustalla jo puoliltapäivin.

Miehiä ei löytynyt, ja Brusi piti parhaana kääntyä kotiin. Laivasto nosti mastoihin punaiset juhlapurjeet ja lähti pyrkimään Hauhon Pyhäjärvelle. Sieltä pääsi Kopsjokea myöten Leheeseen ja edelleen Suolijärveen.

Mutta Kettulan sepät olivat laittaneet vankan rautaketjun Kopsjoen poikki, eikä Brusi päässytkään siitä yli.

Brusikin oli juonut kärpässientä. Hän jätti raivopäissään lohikäärmelaivansa, siirtyi uiskoon, komensi kaikki huutomatkan päässä olleet uiskot mukaansa ja lähti etsimään toista reittiä Suolijärvelle. Laurinkalliolla hänen kimppuunsa hyökkäsivät vielä Tuuloksen miehet.

Brusin uiskot eksyivät Haaksivalkamassa pussiin lahden perälle, ja hämäläiset hyökkäsivät taas. Taistelu oli raju. Viikingit selvisivät Suolijärvelle, mutta Haaksivalkaman rannalta on löydetty nuolenkärkiä, keihäitä, miekkoja, kypäriä ja luita enemmän kuin mistään samankokoiselta alalta Hämeestä.

Egilin kaaduttua Brusi sai avukseen naissotilaan. Otaksutaan, että hänen nimensä oli Brynhild. Kun Brusi jätti lohikäärmelaivansa, Brynhild otti komennon. Hän käski läheisistä uiskoista lisää miehiä laivaansa ja soudatti sen täyttä vauhtia Kopsjoen sulkevaa rautaketjua kohden.

Juuri ennen ketjua Brynhild komensi miehet perään. Silloin keula kohosi ja laiva nousi ketjun päälle. Kun miehistö juoksi keulaan, perä kohosi ja alus lipui ketjun yli ja pääsi esteettä Suolijärvelle. Freygeirin kävi huonosti. Alvettulan miehet hyökkäsivät hänen kimppuunsa odotettua kovemmin Lusin kannaksella, ja Freygeir joutui palaamaan takaisin Vanajavedelle. Alvettulan ja Tourun turkisvarastoja viikingit eivät saaneet.

Lusista lähtiessään Freygeir poltti Retulansaaren ja purjehti sitten Mierolan ja Lepaanvirran kautta nykyisen Hämeenlinnan paikkeille Vanain kaupunkiin, jota hän ryösti ja poltti.

Kernaalanjärveen laskevalla Hiidenjoella hämäläiset olivat vaanimassa, ja Freygeir sai nuolen jalkaansa. Silloin hän käänsi laivansa Puujoelle ja lähti joukkoineen pyrkimään ikivanhaa kauppatietä suolamerelle, Suomenlahdelle.

Yhdessä miehet pääsivät Mäntsälän kautta Porvooseen, ryöstivät ja polttivat kaupunkia ja purjehtivat sitten Saarenmaalle. Siellä Freygeir kuoli Hiidenjoella saamaansa vammaan.

Brusi pääsi kotiin. Hän pystytti Egilille muistokiven Gävlen lähelle. Kiveen hakattiin riimukirjaimin tärkeä tieto: Egil kaatui Hämeen kapeikossa.

Kirjoitus perustuu filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna.

HS 18.11.2001

56 kommenttia:

  1. Ylivoima ei aina takaa voittoa kuten tästäkin huomaamme ja vaikka suomalaisena olenkin hämäläisten puolella, niin silti jotenkin hävettää tämä viikinkien sotaretken nolo lopputulos.
    Viikinkien aseinahan oli merenkulkutaito, suhteellisen kehittynyt lähitaisteluaseistus, taito ja tietynlainen hullunrohkeus, olisikohan se nyt johtunut tästä suomyrteistä tai muusta valmistetusta juomista, ainakin jonkulaisesta berserkkiraivosta aina kirjoitellaan, joka lähentelee kai jonkunsortin transsia? Mahtavaa historiaa tässä.

    VastaaPoista
  2. Olipa mielenkiinoinen juttu, oli paljon tuttuja paikkojakin. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vain olla ylpeä myös hämäläisistä juurista, vaikka koillis-häme keinotekoisesti liitettiin keskisuomeen, -Jyväskylä.

      Poista
    2. Voi vain olla ylpeä myös hämäläisistä juurista, vaikka koillis-häme keinotekoisesti liitettiin keskisuomeen, -Jyväskylä.

      Poista
  3. Aika mielenkiintoista kyllä! Varsinkin kun ei tuo Nokia kovin kaukana ole ja Suolijärvikin tuossa ihan naapurissa :D Seuraavaksi kun siellä ympäristössä kävelee niin voikin tätä muistella.

    -Lilli-

    VastaaPoista
  4. Nokialaisten esi-isät ovat olleet kovaa väkeä, kuten hämäläuset muutenkin ja suomalaiset laajemmin. Uskomaton tarina. Juuri tällaisia värikäitä juttuja pitäisi saada tarjolle ihan vanhanaikaisena kirjana, kovilla kansilla ja suomeksi kuvien kera.

    VastaaPoista
  5. Tuuloksen Haaksivalkamana tunnetusta paikasta on löytynyt miekkoja, keihäänkärkiä ja kirveitä sekä luita hiekasta kun vesi on ollut matalalla.
    Aseita on löytynyt myös lähistöllä sijaitsevasta Karhunpäämmäestä. Sen tarkka sijainti ole nykyään tiedossa.

    VastaaPoista
  6. Hei!
    Voiko tästä saada vielä lisää tietoa jotakin kautta? Mistä saisi tuon Teponlinnan kässärin.

    Anovasti pyytää Janne! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Teponlinnaa myynnissä, jos vielä kiinnostaa. Vastaukset Facebookin kautta yksityisviestinä. Yst terv Eeva-Maija Maula

      Poista
  7. Nokian seudulta löytyy paikannimiä kuten "Murhasaari", "Sotaniitty" ja "Sadan miehen leukaluut".
    Mahtavatko liittyä tähän sotaretkeen?
    Menettivätkö viikingit sata miestä paikassa "Sadan miehen leukaluut"?

    VastaaPoista
  8. Jäi kiinnostamaan miten viikingit pääsivät Janakkalan Kernaalanjärvestä ja siitä lähtevältä Puujoelta Mäntsälään ja sitä kautta Porvooseen.

    Onko tietoa tarkemmasta reitistä eli tästä ikivanhasta kauppareitistä? En löytänyt yhtenäistä jokea matkalla matkalla Mäntsälään Puujoelta ja siitä Porvooseen.

    Todella mielenkiintoinen tarina, kiitos. Täynnä tuttuja paikkoja synnyinseudulta.

    VastaaPoista
  9. Muistetaanpa kuitenkin, ettei nykyaikana kirjoitettu näytelmä välttämättä ole kovin hyvä historiallinen lähde...

    http://mullanalta.blogspot.fi/2013/06/hameen-viikingeista.html

    VastaaPoista
  10. Nyt harrastajaarkelogit yhdessä museoviraston kanssa ovat löytäneet mielenkiintoisia asejäänteitä juuri tuolta alueella Tuuloksesta. Mutta tunnettuun tapaansa museovirasto ei paljon puhu eikä pukahda.

    VastaaPoista
  11. Museovirasto on ruotsalaisten valvonnassa. Suomen omaa muinaishistoriaa vähätellään ja pimitetään sen vuoksi.

    VastaaPoista
  12. "Museovirasto on ruotsalaisten valvonnassa. Suomen omaa muinaishistoriaa vähätellään ja pimitetään sen vuoksi"

    Ei v**tu mikä pelle, kipitä kattelemaan salkkareita, dorka.

    VastaaPoista
  13. Porvoon kaupunkia ei ollut olemassakaan vielä tämän viikinkiretken aikoihin...

    VastaaPoista
  14. Vanain kansainväliseen kauppakaupunkiin kulki mereltä vesitie juuri Puujoelta (vetomatka ei pitkä) Pursijärven kautta Mustijoelle. Nykyisin joen alkupää on kuivunut puroksi, mutta noihin aikoihin se oli kelvollinen kulkutie silloisille kauppa-aluksille. Sitä myöten tulivat nekin novgorodilaiset jotka viimeisinä polttivat Vanain linnoitetun kaupungin. Pursijärven ja Puujoen välissä Oitissa on yksi hämäläisten vartiovuorista, jolle sytytetyn tulen sanottiin näkyvän Hakoisten linnavuorelle ja siten varoittavan ajoissa pahantahtoisita tulijoista.

    VastaaPoista
  15. Missähän mahtoi sijaita Vanain kaupunki? Mahdollisesti nykyisen Hämeenlinnan allako?

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. "Museovirasto on ruotsalaisten valvonnassa. Suomen omaa muinaishistoriaa vähätellään ja pimitetään sen vuoksi. "

    Ja siinä samassa me pimitämme näppärästi kaikilta fennoilta järjen. Härregud. Kyllä me hurrit ollaan aika tekijöitä. :oD

    VastaaPoista
  18. Porvoon kaupunkia ei varmaan vielä ollutkaan sellaisena kuin se myöhemmin oli, mutta vanhassa kaupungissa sijaitsee Linnamäki, jossa on ollut linnoitus/asutusta jo 800-luvulla. Merkit aikaisemmasta asutuksesta ovat liki täydellisesti kadonneet myöhemmän linnoituksen rakentamisen seurauksena. Kannattaa tutustua Porvoon museon näyttelyyn jos asia kiinnostaa.

    Vanain kaupungista voi lukea tietoa täältä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Varikonniemen_rautakautinen_asuinpaikka

    VastaaPoista
  19. Jos täällä ei osattu kirjoittaa niin miten on säilynyt noin tarkka tarina nykypäiviin asti? Mikäli perintötietona niin tarinathan muuttuvat paljon eteenpäin kerrottaessa ja jo muutaman vuoden kuluttua ovatbaivan toisia kuin totuus.

    VastaaPoista
  20. Arhi Kuittinen kirjoittaa Finnsanity-blogissaan, että"Museovirasto on kieltäytynyt tutkimasta ensimmäistä laajaa taistelukenttää, josta on löytynyt aseita, panssarinpalasia, solkia ja koruja."
    Suomen valloitus alkoi Vatikaanin kuolemanpartioitten iskuilla Ahvenanmaalle irlantilaisten soturimunkkien johdossa.
    Lopullinen hyökkäys tapahtui mannermaalle ruotsalaisten ja teutoniritareitten yhteishyökkäyksellä, joka mursi suomalaisten heimojen vallan ja näitä todisteita museovirasto ei tutki. Vatikaanin salaisesta kirjastosta löytyisivät tiedot Suomeenkin tehdyistä ristiretkisä, mutta tutkijoita ei päästetä tutkimaan toistaiseksi salaisiksi julistettuja asiakirjoja.

    VastaaPoista
  21. Voi herra isä, yhtään kunnon lähdettä ei löydy koko tälle sinänsä mielenkiintoiselle tarinalle.Historiantutkimus perustuu lähteisiin! Ainoa tieto on tuo muistokivi, mutta sekään ei kerro mistään suuresta sotaretkestä vaan ehkä vain yksittäisten viikinkialusten ryöstöretkistä. Ja Vatikaanin kuolemanpartiot nyt voi jättää omaan arvoonsa.....irlantilaisia soturimunkkeja, härregyyd.

    VastaaPoista
  22. Härregud vaan sullekkin.
    http://finnsanity.blogspot.fi/2014/12/suomi-on-ruotsalainen.html
    http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81
    http://tkohvakka.blogspot.fi/2013/05/fornjot-muinainen-jattilainen_7026.html

    VastaaPoista
  23. Tuossa pari riimukiveä ,jossa kerrottu Suomen sodista,turpaan yleensä tuli.
    http://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4striklands_runinskrifter_13
    http://www.guteinfo.com/?id=2879

    VastaaPoista
  24. Katsokaapa mitä amatööriharrastajat ovat Hämeen reitiltä löytäneet.http://www.aarremaanalla.com/foorumi/viewtopic.php?f=2&t=12583&start=0
    Voisivatko nämä erittäin kiinnostavat aselöydöt liittyä Brusin ja Egilin sotaretkeen?

    VastaaPoista
  25. Hieno historiallinen tarina jossa riittäisi tutkimista jos vain ihmisiä kiinnostaisi muu kuin dogmaattinen selitys siitä ettei Suomessa koskaan ole ollut (eikä tule olemaan) mitään kiinnostavaa, että tämä maa on lähinnä Euroopan kaatopaikka, orposisar ja kynnösmaa. Ja kukas omaa historiaansa paremmin mollaa kuin suomalainen itse. Hyvähän tässä tietysti on se että kun kyseinen muistokivi on pystyssä, tätä tarua ei pystytä täysin hevosmiesten tietotoimiston jutuksi muuttamaan. Sama historiallinen päämäärähakuisuus vallinnee myös Ruotsissa, jossa goottien historia on käytännössä sotkettu svealaisten historiankirjoituksen alle surutta.

    VastaaPoista
  26. Kalevanpojat astuivat puoli vuotta sitten takaisin julkisuuteen 750 vuoden hiljaiselon jälkeen; monia suomalaisia ehkä vähän oudoksuttavassakin muodossa [?]... Historian harrastajat, amatööriarkeologit, suomalaisaktivistit ja vapaasti ajattelevat akateemikot: Saanemme esitellä teille Kalevanpoikien slaavilaishaaran, joka on asunut Suomenmaassa viimeiset 200 vuotta yksityishenkilöinä: https://plus.google.com/105047222488889927129/posts

    VastaaPoista
  27. Pyytäisimme kaikkia tästä artikkelista kiinnostuneita levittämään sanaa eteenpäin Kalevanpoikien tuoreesta esilletulosta muille foorumeille internetissä... sekä lähettämään minulle Facebookissa ystäväkutsun... - Meillä voisi olla mielenkiintoisia keskusteluja yhteisönä, tai ehkä löyhempinä sidosryhminäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäs jos tekisit jonkin päivityksen tai asiaa valaisevan artikkelin vaikka Suomalaisuuden liiton fb-seinälle? Asia todennäköisesti kiinnostaisi suurestikin liittolaisia ja muita siellä kävijöitä.

      Poista
    2. Entäs jos tekisit jonkin päivityksen tai asiaa valaisevan artikkelin vaikka Suomalaisuuden liiton fb-seinälle? Asia todennäköisesti kiinnostaisi suurestikin liittolaisia ja muita siellä kävijöitä.

      Poista
  28. Itsekin mietin sitä, että millä tavalla viikingit pääsivät Hämeestä Janakkalan seudulta Mustijokea pitkin Mäntsälän kautta Suomenlahdelle. Mutta tosiaankin Puujaan ja Pursijärven (joka sijaitsee Oitissa) kautta pääsi Mustijoelle Mäntsälän Sulkavan kylän alueille. Matkaa Pursijärveltä Mustijoelle Mäntsälän puolelle on nykyään linnuntietä metsän halki vain noin 10 km, ja tuohon aikaan saattoi tosiaan kulkea jokin sivu-uoma, jota pitkin matkatessa veneen raahaaminen ei ollut kovin pitkä matka.
    Mustijokea pitkin sitten vain nykyisen Mäntsälän keskustan kautta Suomenlahden rannikolle.

    VastaaPoista
  29. Sitähän on aina kummasteltu miksi viikingit lähtivät aina Amerikkaan, Englantiin ja Novgorodiin asti kun Suomessakin olisi ollut maata viljeltäväksi ja silti täältä ei ole yhtään suurempaa Viikinki asutusta löytynyt vaikka paikalliset asukkaat olivat tutkijoiden virallisen kannan mukaan pelkkiä metsäläisiä harvoissa ja harvaan asutuissa metsästyskylissään.

    Ehkäpä näissä tarinoissa piilee totuuden siemen eli viikingit tiesivät olevansa ei toivottuja ja jos vielä ryöstöretketkin olivat menneet useimmiten pieleen niin ei siinä kauheasti vierasta maata asuteta.

    VastaaPoista
  30. Kiinnitin huomiota luvuissa olevaan ristiriitaan, viikinkinaluksia oli liki 200 ja niissä melkein 2000 miestä. Kuitenkin lohikäärmelaivat kantoivat 50 miestä ja uiskot 20-30 miestä. Avoimissa, ilman erillistä lastitilaa olevissa veneissä ei ollut juurikaan tilaa ylimääräisille ja saaliilekin piti varata tilaa. Jos, oletetaan laivoja olleen kumpiakin yhtä paljon, vaikka uiskot olivatkin yleisempiä, niin viikinkejä olikin vain maksimissa alle 800 eli vähennän kuin puolet kerrotusta.

    Koskille lähtivät uiskot eli parhaassakin tapauksessa vajaa 300 miestä, joista yli puolet joutui jäämään huolehtimaan veneistä väijytyksen sattuessa eli ylivoimaa ei ollut maastoa hyväksi käyttäville väijyttäjille mitenkään merkittävä uhka. Kun huomio vielä sen, että berserkkien taistelutapa perustuu yksilön raivokkaaseen hyökkäykseen suojautumisen kustannuksella ja tiimityötä laiminlyöden, niin ylämäkeen tapahtuneenna lopputulos on ennalta-arvattava.

    On tietysti yleisenä tapana liioitella lyödyn vihollisen määrää, mutta kyllä itse annettuja lukuja tulisi johdomukaisesti käyttää. Minusta viikinkien ylivoima ei ollut merkittävä, varsinkaan heidän jaettua joukkonsa. Hämäläisen puolella olivat paikallistuntemus, maaston hyväksikäyttö ja taisteleminen kotien puolesta, mitkä vielä tänä päivänäkin tasoittavat voimasuhteita. Berserkkisyydellä saa etua tasamaataistelussa, jossa pyritään murtamaan vastapuolen kilpilinna, mutta se ei selvästikään toimi rantatöyrästä ylös noustessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulle tuli nyt laskuvirhe. Laitoit uiskoihin vain 2-3 miestä.

      Poista
  31. Nokia ei koskaan aiemmin ollut turvallinen paikka, tämä paikkakuntalaisen kokemuksella. Mistäpä viikingit sen tiesivät��

    VastaaPoista
  32. Germaaneilta ja viikingeiltä on säilynyt sen verran tekstejä että tiedetään kovasti varoitetun yrittämästä Suomeen. Suomeahan ei juuri muuten mainitakkaan heidän ryöstöretkissään, ikään kuin meitä ei olisi. Ruotsin ruhtinaat tulivat täällä valtaan vasta kun slaavit olivat ryöstäneet suomea, ja tekivät sen muka ristiretkenä vaikka paavin kieltokirjeet ovat säilyneet ajalta, ettei kristittyä suomea saa vallata.

    VastaaPoista
  33. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  34. Mäntsälän kautta porvloseen yksi reitti maitoinen - kalkinkoski - hirvivaara - joki laskee porvooseen.meillä on mökki tuomienkuja 33 paikalla oli jo 1800 luvulla hirsitalo jossa isoäitini syntyi 1914

    VastaaPoista
  35. Suulisen perimätiedon mukaan Brus meni naimisiin ja jäi asumaan jonnekin Lammille, ilmeisesti Teurolle. Siellä on kai nykyäänkin Brusila-niminen talo.

    VastaaPoista
  36. Julkisiin virkoihin edellytetään usein ruotsinkielen kirjallista ja suullista osaamista. Eiköhän se pätevästi saa ne suojatyöpaikat ja vallan jakautumisen vääristymisen aikaiseksi. Meiltä kyllä suomalaisilta edellytetään kielien osaamista, mutta olen kyllä kyydinnyt joskus tyttären lauttasaaren kavereita mitkä eivät osanneet sanoa suomeksi kuin kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tämä liittyy rautakauden tutkimukseen miten?
      Itse kehotan ummikkosuomalaisia opiskelemaan myös englantia, latinaa ja varsinkin ruotsia, jos historiantutkimus (siis OIKEA tutkimus eikä mikään fantasiapelleily) kiinnostaa. Ruotsi kun auttaa ihan hemmetisti myös norjan- ja tanskankielisten tekstien tutkimista...

      Markku Perttulan ja Jaakko Olavi Kaleva Uschakoffin kanssa näennäistieteestä ja olisi-voinut-olla -historiasta kiinnostuneille suosittelen luettavaksi Inkeri Koskisen kirjaa "Villi Suomen historia", siinä on oikein kunnolla "Suomen vaiettua ja pimitettyä historiaa" ihan muinaisesta Egyptistä alkaen... :D

      Poista
  37. Vanain kaupunki sijaitsi vastapäätä myöhemmin rakennettua Hämeen linnaa,kaupungin jäänteiden päälle on 1800-luvun lopulla rakennettu ja käynnistetty August Eklöfin Oy;n Hämeenlinnan Höyrysaha,joka sahasi vuoteen 1948 asti ja oli aikanaan suursaha. Jo silloin sanottiin,että sahan alla on jotain. Joku aika sitten sahan kohdalta toiselta puolen Vanajavettä löytyi viikinkimiekka,joka nyt on (oli) vitriinissä Hämeen linnassa. Sahalla vuoteen -48 asuneena ja senjälkeen lähellä Sairionmäessä asumista jatkanut niissä maisemissa vuoteen -66 asti tässä kirjoittelee kuulemaansa kolmen sukupolven ajalta.

    VastaaPoista
  38. Eipä ole ensimmäinen eikä viiminen kerta maailmanhistoriassa, kun ylivoimainen sotajoukko häviää omia asuinseutujaan puolustavalle heimolle kun taistelutapa ja -varustus ei sovellu paikallisiin olosuhteisiin. Ja hyökkääjän ylimielisyys toimii tässä myös hyvänä puolustajan apuna.

    VastaaPoista
  39. Jatkan vielä jutttuani Vanain kaupungista kysymyksillä. Mistä tulee sanat Vanai tai Vanaja? Pitääkö paikkansa perimätieto siitä,että Vanajan kirkon paikalle venäläinen ruhhtinas ensimmäisenä rakennutti kirkon,jonka ruotsalaiset hajotti ja rakensivat omansa (nykyisen) tilalle? Suomen teillä kulki sodan jälkeen kuorma-autoja ja linja-autoja,joiden merkki oli Vanaja ja jotka tehtiin Vanajan pitäjässä.

    VastaaPoista
  40. Ja vielä kerra Vanain paikasta.Löysin täältä nimen Varikonniemi.Kyllä minun siellä asuessani nimi oli Sahanniemi ja toinen nimi Vanhan sahan alue.Varikkohan tuli sinne paljon myöhemmin sahan viereen.Rautatieasema,einestehdas,armeijan varikko vierekkäin radan varressa kiinnosti silloin naapuria pommikoneineen 40-luvulla.

    VastaaPoista
  41. Suhteellisen moni asia mielestäni tukee suomalaista kovuutta ja tahtoa puolustaa perhettä ja maataan. Luettuani melko paljon viikingeistä jää auttamatta sellainen kuva että ne oli pelkkiä arkajalkoja jotka hyökkäsivät lähinnä puolustuskyvyttömiin Kyliin ynnä kaupunkeihin mutta Suomessa noi ruottalaiset ja tanskalaiset sai turpaansa mennen tullen. Meidän ei tarvitse mennä historiassa kovin kauas taaksepäin ymmärtääksemme kuinka kova Suomen pieni kansa on. Siitä olen samaa mieltä että esim ruotsi pimittää todellisuutta muinais suomalaisuudesta ja siitä mitä suomalaiset on ollu. Ruotsalaiset (En puhu kaikista) tuntevat itsensä ylevämmäksi kansaksi kuin suomalaiset ja ylpeitä paskiaisia noi on. Olen historian innokas lukija mutta kirjoittaa en osaa. Markku Perttulan kanssa voisi käydä ilmeisen mielenkiintoisen keskustelun aiheesta.

    VastaaPoista
  42. Voi kun joku tekisi elokuvan tai jopa tv-sarjan muinaissuomalaisista - ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset ovat nostaneet viikinkien profiilia monella tavalla. Ja ehdottomasti niin, että kaikki esiintyvät kansat puhuisivat omaa kieltään. Improvisoisivat keinoja tulla ymmärretyiksi. Varmasti löytyisi nyt jo paljon halukkaita statisteiksi muinaishistorian harrastajista.

    VastaaPoista
  43. Kun katsoo Pohjoismaiden karttaa, kiintyy huomio siihen, että varsinaisessa Skandinaviassa suuret kaupungit ja asutuskeskukset sijoittuvat meren rannoille. Fennoskandiassa taas on huomattavia sisämaakaupunkeja, joista Tampere on Pohjoismaitten suurin. Tästä voi johtaa erot "viikinkien" (nimitys on tekosana, joka otettiin käyttöön sitä pönkittävine mytologioineen Ruotsin hävittyä sodan Venäjälle yli 200 vuotta sitten) ja hämäläisten välillä: edelliset olivat kotonaan aluksissaan, jälkimmäiset maillaan ja metsissään. Heille muukalaiset olivat rantarosvoja. Suomen kielessä tämä kuvastuu siinä, että Ruotsi, ryssä ja rosvo ovat samaa sanajuurta.
    Suomenlahden rannikon ruotsalaiset viittasivat sisämaan asukkaisiin lapp-nimityksellä. Vanhassa Sipoon ruotsissa tämä sana on säilynyt lähes nykyaikaan merkiten "metsien väkeä" toisaalta pelkoa, toisaalta halveksuntaa sisältävin sivumerkityksin. Jäänteenä tästä voisi pitää aika tarkkaa ja usein ylittämätöntä kieli- ja kulttuurirajaa Suomen lahden tuntumassa vielä pitkälle 1900-luvulle. Ajat muuttuvat, onneksi, mutta ihmeen sitkeästi vanhat tarinat vielä ylläpitävät asenteita.

    VastaaPoista
  44. Historia on todella mielenkiintoista, joskin vaikeata 100% löytää totuutta, koska totuus on monimuotoinen, lukuisine kulttuuriin liittyvine yksityiskohtineen. Lisäksi asia on älyttömän laaja, kun kaikki se, mitä on tapahtunut ennen tätä päivää on historiaa. Minua Suomen rauta- ja viikinkiaika, lähetyskirkon aika ja suomen pakanauskonto kiinnostavat kovasti. Kreikan historia opetti minulle; Luin laajat tiedot tästä kulttuurista ja sitten yhtäkkiä löytyi merenpohjasta tuo pronssista rakennettu aikakone! Nyk. on myös kaivettu esiin valtaosa historian myyteistä; Knossos, Troija, Mykene, Olympia ja useita aiemmin myyteiksi ja saduiksi luokiteltuja rakennuskohteita. Sadut ja myytit ovat osoittautuneet todellisiksi, tosin pahoin raunioituneina. Suomen historiakin on samanlainen. Paljon arvaillaan ja luullaan. Mutta kyllä aivan enin osa suullisesta ja kirjoitetusta perimätiedosta on totuuspohjaista. Mutta aivan tarkka tieto ja konkretia puuttuu. Metallinpaljastimet ovat historiasta kiinnostuneiden tärkeitä työvälineitä nykyään. Tämän pohjalta uskon pääpuitteissaan Frögerin viikinkien matkaankin 90%:sti. Jokin yksityiskohta heittää, mutta pääpiirteittäin retki tehtiin. Kaivoimme kotikunnastamme met.pajastimilla tykinkuulia, laivojen metalliosia, pultteja, 15 cm nelikulmaisia nauloja, rahoja ym mielenkiintoista. Löydöt teimme 3 + 5 tuntisin haravoinnein lupaavilta paikoilta.

    VastaaPoista
  45. Tyrmistyttävä teos; Italialaisen kirjailijan keskiaikaa kuvaava teos, Ruusun nimi ja siitä tehty elokuvaversio. Siitä tulee esiin keskiaikainen noitavaino, sivistys- ja tietotason alhaisuus sekä valtataistelut sekä ruhtinaiden että kirkonmiesten välillä sekä keskiaikaiset talonpoikaiskapinat. Kummallisin ja pöyristyttävin osa filmissä oli kuitenkin munkkien varjelema salainen kirjasto, jossa linnantorneissa 10.000-100.000 kirjaa latinaksi, hepreaksi ja kreikaksi. Mikä kirjojen ja tiedon paljous ja se kaikki paloi lopuksi poroksi kynttilänliekistä!! Onhan myös Egyptin Aleksandrian suuri kirjasto Antiikin ajalta palanut ja kaupunki lopulta maanjäristysten johdosta vajonnut Välimereen.
    Ihmisen kultturi ja elämä on sellaista kaksi askelat eteen ja yksi tai kasi askelta taaksepäin. Kulttuuri ja elämä on yhtä "Jaakobinpainia," mutta onneksi on sentään paljon jäänyt nykypolville mielenkiintoista kehityshistoriaakin luettavaksi ja henkiseksi anniksi. Econ teoksessa ihmisen kummallinen vaellus maapallolla pistää miettimään ja kummastelemaan. Valtavat määrät ihmisten ja kansojen kiehtovaa kulttuuritietoa on kadonnut sodissa ja maailman kaikenmoisissa melskeissä lopullisesti. Ja nyt monet taitavat historioitsijat yrittävät kaivaa näitä kadonneita tietoja ylös.

    VastaaPoista
  46. Teoria I
    Hyvin todennäköisesti ei ollut kysessä ,,viikinkit´´

    Olen tutkinnut vähän sieltä täältä ja hyvin mahdollisesti olivat nämä Vatjalaiset ketkä kävit hämessä ryöstöretkellä vuonna 1060,eräs vironkielinen tutkimustyö vatjalaisista vuodelta 1993 mainitsi sitä pikaisesti.

    Novgorodin ja jäämien sodat olivat sotia, joita jäämit ja Novgorodin tasavalta otaksuttavasti kävivät 1000–1300-luvuilla.



    Teoria II (mutta vuosiluku ei pidä paikkaansa)

    ,,Freygeir sai nuolen jalkaansa ja joutui suuntaamaan Puujoelle. Sen kautta hän kulki vanhaa kauppatietä pitkin Porvoonjoelle ja Suomenlahdelle. Sieltä laivasto purjehti Saarenmaalle, jossa Freygeir kuoli vammaansa.´´

    Tämä on minunmielestä todella mielenkiintoinen osa.

    Yhdellä Salmen venehaudasta löydetyllä vainajalla oli nuolenkärki jalassa.

    Kumpikin hautaus vaikuttaa samanaikaiselta. Yhdessä nämä löydöt täydentävät toisiaan antaen tapahtumasta selkeämmän kuvan. Virossa ei harjoitettu venehautausta muuten kuin polttamalla vene ja vainaja yhdessä. Siksi Salme I ja II ovat poikkeustapauksia arkeologisessa mielessä. Onkin oletettu esineistöön ja hautaustapaan viitaten, että vainajat tulivat skandinaviasta ja kuolivat täällä suurella joukolla, esimerkiksi taistelussa paikallisten kanssa. Virosta ei tunneta pelinappuloita eikä yksiteräisiä miekkoja käytetty siellä ollenkaan. Salme I sen sijaan olisi rakenteeltaan Itämeren itärannan tyyppinen. Mitään osteologista vahvistusta asialle ei kuitenkaan ole.

    Salme I hautaus oli miehistön hautaus. Mukaan laitettiin vain henkilökohtaisia välineitä ja aseita, mutta kaikki suurta varallisuutta ilmentävät esineet puuttuvat. Myöskään koiria tai hevosia ja niiden varusteita ei haudattu mukana. Talousvälineet ja ruukut olivat jääneet pois.

    Salme II vaikutta selvemmältä tapaukselta. Osalla vainajilla oli kuolettavia haavoja ja heidän aseistuksensa oli vakuuttavaa. Vain osa vainajista sai erityiskohtelun ja loppuja kohdeltiin kuin vähempiarvoista miehistöä. Yhdessä Salme I kanssa voidaan otaksua hautauksen olleen taistelun jälkeinen tilaisuus. Veneet oli haudattu melko pintaan. Vaikka veneiden keskiosat peitettiin hiekalla ja kivillä, jäivät muut osat maanpinnalle näkyviin. Ne lahosivat aikanaan ja tämä selittäisi Salme I:n laitojen puuttumisen. Myöhemmin veneiden päälle kasaantui lisää hiekkaa peittäen lopulta veneet näkyvistä. Hautakummun puuttuminen kielii siitä, että paikalta on saatettu lähteä kiireellä.


    VastaaPoista
  47. Vapaussodassa 1918 Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntalaiset-vapaussoturit valtasivat Hämeen...

    VastaaPoista
  48. Kyllä,lohikäärmeveneillä.

    VastaaPoista
  49. Valitettavasti ne vahvat todisteet tapahtuneesta puuttuvat. Missä esineet, jotka liittyvät tähän?

    VastaaPoista