Juhannuksen vietossa Saarenmaalla

Menimme Viroon juhannuspäivää edeltävän voitonpäivän aattona ja ruuhkaa riitti. Emme olleet tehneet bussiin ennakkovarausta, ja bussiasemalla ilmenikin seuraavan 3-4 bussivuoron olevan täyteenvarattuja. Muutaman tunnin odotus ei tosin ollut ollenkaan paha.

Reitti Saarenmaalle kulkee lyhyen kapeikon yli ja lossijono oli ehkä parisen kilometriä pitkä. Useat olivatkin siirtyneet ulos autoista nauttimaan juotavaa. Bed & Breakfastin isäntäväki oli joskus joutuneet jonottamaan lossiin yli 7 tuntia. Ei ihme että kohtaan suunnitellaan siltaa tai tunnelia.





En ollut aikaisemmin käynyt Saarenmaalla, mutta kuullut paljon suosituksia, ja se osoittautuikin viihtyisäksi paikaksi. Kuressaaressa asukkaita on n. 15000 ja koko Saarenmaalla n. 40000, ja saari on suunnilleen Itä-Uudenmaan kokoinen.

Saaren luonto on varsin mielenkiintoista ja mantereesta poikkeavaa. Kasvuun sopiva maakerros on hyvin ohut ja katajaa kasvaa laajoina pensasmetsinä. Yläkuva on otettu näköalatornista läheltä Kuressaarta alueelta jossa satojen metrien levyinen kaislikon ja rantaniityn alue päättyy tammimetsään.





Sattumalta matkalla tornille kohtasimme tämän tasaisen kivipaasin, jonka kyltti kertoi olevan legendakivi. Valitettavasti en ole löytänyt siitä vielä lisätietoja, mutta nimi on hyvin kertova.





Kuressaaressa paloi juhannusaattona suuri kokko jonka luona oli hauska viettää vuoden ensimmäisen puolikkaan viimeiset tunnit.












Mielenkiintoisin kohde Saarenmaalla oli Kaalin meteoriittikraateri, josta kirjoitan erillisen jutun lähipäivinä.

Saarenmaalle juhannuksen viettoon

Lähdemme tänään Saarenmaalle juhannukseksi. Virossa juhannusta vietetään vanhalla paikallaan 23-24. kesäkuuta, joten on hauskasti mahdollisti ensin käydä Virossa juhannuksenvietossa ja heti perään palata Suomeen juhannuksena.

Saarenmaalla onkin tehnyt aina mieli käydä, mutta jotenkin ei ole tullut vielä sopivaa tilaisuutta. Tänään, huomenna ja ylihuomenna saarella poltetaan kokkoja ja vietetään jonkinlaisia julkisia tapahtumia. Myös Kaalin meteoriittikraaterilla pitää vierailla. Kuvia tiedossa viikonlopun aikoihin.

H. A. Reinholmin tutkimuksia Suomen muinaisista kuninkaista

Eilen kuuntelin Jorma Kallenaution toimittaman Henrik August Reinholmia (1819-1883) käsittelevän radio-ohjelman.

Ohjelma löytyy Yle Areenalta seuraavan 107 päivän ajan osoitteesta:

http://areena.yle.fi/audio/1068584

En ollutkaan kuullut aiemmin tällaisten käsikirjoitusten olemassaolosta, ja ohjelma sisälsikin paljon mielenkiintoista, joista seuraavassa muutama poiminta.

Kohta 5:50 kertoo käsikirjoituksesta Jotuneista ja muista jättiläisistä, Suomen alkuperäisistä asukkaista

Asiakirja sisältää seuraavat kansanperinteestä kootut jättiläisten eli jotunien eli jatulien kutsumanimet:

meteliläinen, mäkihinen, juutas, munkki, munkkilainen, nunna, hiisi, koljo, hauho, huoku, piru

Kiinnostava tieto että piru on noin puolessa 1800-luvun kansankertomuksista tarkoittanut jättiläistä eikä kristinuskon paholaista.

Kohta 13:05 kertoo käsikirjoituksesta Suomalaisten suurista kuninkaista

Kohta 16:06 käsittelee Elias Brennerin 1670-luvulla kirjoittamaa Suomen kronikkaa, joka sisältää 15 suomalaisen kuninkaan luettelon:

Tällä perin vanhalla kansalla ehti epäilemättä olla monia kuninkaita, ennen kuin sen oli pakko alistua vieraan valtaan. Toistaiseksi en ole kuitenkaan kyennyt löytämään enempää kuin ne 15, jotka seuraavassa luetellaan:

Rostiofi
Fernioti eli Forntjor
Snio
Altus eli Atus
Griis
Amund
Jokul
Ukko
Frosti
Loge
Tengil
Motle
Sumble
Kuso
Dumber

Kohta 20:13 kertoo käsikirjoituksesta Suomen muinaisista pienemmistä kuninkaista

Käsikirjoitus käsittelee myös suomalaisia muinaislinnoja, joiden yhteydessä usein tavataan tietoja muinaisista alueellisista päälliköistä. Samassa yhteydessä mainitaan myös vuoden 1340 oikeusasiakirja pannaan julistetuista Sääksmäkeläisistä ja sen sisältämästä Rapolan kuninkaasta, mistä onkin ollut puhetta aiemmin.

27:25 Kerrotaan Reinholmin vuonna 1853 ilmestyneestä väitöskirjasta ja sen sisältämistä monista tietäjän kutsumanimistä:

haltiokas, innokas, intomies, kae, kukkaromies, laulaja, laulumies, lohtja, lukija, lumooja, myrrysmies, noita, näkijä, osaaja, poppamies, puolijumala, puujumala, runoja, taikuri, tietäjä, tietomies, arvanasettaja, hyväsukunen, jalomies, lakkipää, tulikurkku

Harmi että aikoinaan vain hyvin harva Reinholmin tutkimus päätyi kirjaksi asti, eikä näitä ole toimitettu kirjoiksi myöhemminkään yhtä romaneja käsittelevää tutkimusta lukuunottamatta.

Kirjan julkistus: Yö vain ylläni lepäsi

"Ilmarinen, taivaan Ukko, seppä, mahtava takoja, takoo päivän paistamahan, iskee kuun kumottamahan. Ei päivän hopea paista taotusta auringosta. Eikä kulta kuun kumota isketystä kuuhuesta. " Yö vain ylläni lepäsi sisältää kalevalamittaan kirjoitettuja runoja, tarinoita ja syviä mietelmiä. Runojen teemat liikkuvat niin muinaisessa suomalaisessa uskonnossa, surussa, kuin luonnon ylistämisessäkin. Kirja sisältää myös suomalaiseen mytologiaan pohjautuvia runoja, sekä ajatuksia elämästä ja kuolemasta. Runojen yhteiseksi ja sitovaksi tekijäksi nousee kuitenkin ikiaikainen kalevalamitta, jonka kaunis poljento lyö kirjassa kättä kerronnallisuuden kanssa. Kirjan on kuvittanut Jenni Nisula.

Eilen oli ilo hakea jälleen uuden kirjan painotuore erä kirjapainosta. Hetkessä on aina oma juhlallisuutensa, ja aikaisemmista julkaisuistani poiketen on myös mielenkiintoista nyt ensi kertaa julkaista elävän kirjailijan teos.

Tuomaksen runoissa yhdistyvät loistavasti vanha hyvä kalevalamitta suomalaisten muinaista uskontoa ja menneisyyttä käsitteleviin teemoihin. Jaoimme kirjan kolmeen itsenäiseen, mietteitä, mytologiaa ja tarinoita käsitteleviin osioihin.

Jenni Nisulan kirjaan tekemä luonnonmystiikkaa henkivä kuvitus näyttää todella hyvältä, ja sopii runojen henkeen erinomaisesti.

Tuomas Keskimäki (s.1984) on porilainen runoilija, KaRuSen varapuheenjohtaja, sekä musisoija. Esikoiskirja "Tarinoita metsän takaa" julkaistiin vuoden 2007 syksyllä, taiteilijanimellä Lesko Järnefelt. Sen jälkeen pääasiallinen runokieli on ollut kalevalamittaista. Hän laulaa orkesterissa nimeltä Taivaannaula, jossa sanoituksina toimii kalevalamittaiset runot.

Lisätietoja kirjasta ja tilausmahdollisuus löytyy Salakirjat-pienkustantamoni sivuilta:

http://www.salakirjat.net/yo_vain_yllani_lepasi.html

Matkalla Virossa -matkaohjelma

Oli mukava metsäillä Nuuksiossa neljä viime päivää. Käyn läpi otetut valokuvat lähipäivinä ja lisään muutaman tännekkin.

Muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran näytetty matkasarja Matkalla Virossa näyttää tulleen uusintana, ja löytyy myös Yle Areenasta kuukauden ajan.

Ensimmäisessä jaksossa esitellään metsäveljien historiaa, kansanparantaja, Juhan af Grannin näköinen ufo-tutkija, haapion rakentamista ja Kaalin meteoriittikraatereja, joita pitääkin käydä katsastamassa tänä kesänä.

Sarjan toisessa osassa esitellään Viron kartanoita. Virolaisista rauniokartanoista on ilmestynyt suomenkielinen kirjakin kymmenisen vuotta sitten, mutta painos on ilmeisesti ollut varsin pieni eikä se ole tullut vastaan kuin kerran.

Jakso 1:

http://areena.yle.fi/video/1032234

Jakso 2:

http://areena.yle.fi/video/1049732

Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa

Viime päivät olen lueskellut Tieto-Finlandia-palkinnon 2002 voittanutta Esko Valtaojan kirjaa Kotona maailmankaikkeudessa, joka on jälleen kirja joka on ollut tarkoitus lukea sen ilmestymisestä asti, mutta josta olen odottanut antikvaarisen kappaleen löytymistä.

Olen lukenut kirjan puolivälin vaiheille, ja osoittautui ettei kirjaa ole kehuttu turhan takia. Kirjan parasta antia ovat olleet elämän syntyä ja varhaisvaiheita koskevat luvut, jotka ovat tietopuolisesti hyvin mielenkiintoisia ja saivat taas muistamaan kuinka ihmeellinen paikka maailma onkaan.

Mielenkiintoista oli myös lukeaLife-pelistä, joka pystyy äärimmäisen yksinkertaisin säännöin muodostamaan valtavan määrän erilaisia kokonaisuuksia. Hyvä osoitus kuinka kaaoksesta syntyy järjestystä riittävän ajan kuluessa.

Mielestäni Valtaojan heikkoutena kirjasta ilmenee liiallinen kehitysusko, joka kylläkin on hyvin perusteltu, mutta samoin kuin Neuvostoliiton mahtavat tuotantoluvut on vain osa totuudesta. On helppo hakea tosiasioita minkä tahansa asian tueksi vain valikoiden ne sopivat totuudet. Kehitys pimeästä ja karmivasta keskiajasta nyky-yhteiskunnan kirkkauteen on kuvattu kirjassa varsin yksipuolisesti.

Päivitän kirjoitukseen kirjan loppupuolen herättämät ajatukset luettuani sen loppuun. Tänään onneksi pääseekin taas Nuuksioon rentoutumaan ja luontoilemaan, ja tämä on juuri sopivaa luettavaa mukaan otettavaksi.

Kustannusrintamalla saimme juuri lähetettyä painoon Tuomas Keskimäen kirjan Yö vain ylläni lepäsi, ja Hermeetikko-lehden 12. numeron, jota aloitin kustantamaan. Kummastakin lisää myöhemmin.