tiistai 6. huhtikuuta 2010

Vuonna 1340 pannaan julistetut sääksmäkeläiset

Tuossa muutama päivä sitten mainostamassani Maan muisti-dokumentissa mainittiin vuonna 1340 pannaan julistettujen 25 sääksmäkeläisen nimet, jotka ajattelin koota tännekkin:

Rapolan Matti Mathias de Rapalum
Rapolan Kuningas Cuningas de Rapalum
Rapolan Olli Nevari Ollj Neuari de Rapalum
Vedentaan Laso Lazo de Vendentaka
Vedentaan Meurakas Menracas de Vendentaka
Vedentaan Paavo Pauo de Vendentaka
Salon Olli Olli de Salu
Voipaalan Olla Olla Dysa de Voypala
Voipaalan Nikki Vargh Nykki Vargh de Voypala
Voipaalan Kallas Callas de Voypala
Voipaalan Mielenpito Meilanpeti de Voypala
Voipaalan Anunti Anundi de Voypala
Voipaalan Markunpoika Marci de Voypala
Ikkalan Hautaputari Handupoter de Hiccala
Ritvalan Miemo Memo de Ryduala
Ritvalan Suomalainen Somalayni de Riduala
Heikki Hakkisenpoika Henric de Hactissanpoyca
Asikka Hakkisenpoika Azico de Hactissaenpoyca
Juti Hakkisenpoika Juddi de Hactissaenpoyca
Jutikkalan Mielikki Melico de Iudicala
Kantalan Mielunoita Meluncta de Cartala
Hyrsälän Mielitty Melita de Hyrfala
Onkkalan Ye de Oncala
Lainametsän Satatieto Satato de Laynamaesse
Harhalan Suomalainen Somalayna de Harala

Kiinnostavia nuo aikakauden kuvailevat suomalaiset nimet. Näistä voisi tutkailla jossain vaiheessa lisääkin tietoja.

Muutamaa vuotta aikaisemmin vuonna 1327 myös hauholaisia oli julistettu pannaan näiden kieltäydyttyä verojenmaksusta. Kirkon harjoittamat rankaisutoimenpiteet tuntuvat nykyisin melko humoristisilta:

Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa. Alttarit ja kaikki pyhät kuvat olivat suruvaipoin peitetty. Messu luettiin hiljaisuudessa, tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja syntejään katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu ja ruumiita ei siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja kerjäläiset sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Aviopuolisot siunattiin liittoon hautausmaalla. Asukkaita oli kielletty ajamasta partaansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä.

Hauhon muistojulkaisu, kertomus Hauhon Srk vaiheista, Palmroht W. Hämeenlinna 1929, Arvi Karisto Oy Kirjapaino.

5 kommenttia:

  1. Ovatko nimet alunperin kirjattu kahdella kielellä vai ainoastaan latinaksi?
    Kys. J Olavinen

    VastaaPoista
  2. Ainoastaan latinaksi, joten nuo suomenkieliset nimet ovat hieman epävarmat. Pitäisi tutkia löytyykö noita erikoisempia nimiä muista lähteistä.

    VastaaPoista
  3. de Hyrfala

    luulenpa että Hyrfala tarkoittaa Harvialaa

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Harviala_%28kartano%29#Harviala-nimen_etymologiasta

    VastaaPoista
  4. Hyvä huomio, todennäköisesti tosiaan onkin kyse Harvialasta.

    VastaaPoista
  5. Hattulasta löytyy jo keskiajalla asutettu kylä nimeltä Hyrvälä

    VastaaPoista