perjantai 19. helmikuuta 2010
Virolaisen turvajärjestelmän vankina
Tapahtuipa tässä niin koomisesti, että täytyy siitä tännekkin kirjoittaa.
Jo asuntoon muuttaessa huvitti siihen asennetut liikkeentunnistimet, aivan kuin kalteri-ikkunoissa ja teräsovessa ei olisi riittävästi. Punaisen silmän tuijotus jokaisen huoneen nurkasta vaati totuttelua.
Farssi alkoi taloon tehtävän sähköremontin aikana. Sähkökatkos ilmeisesti resetoi järjestelmän, ja se alkoi piipittää jonkinlaista merkkiääntä. Hiljentäessäni laitteistoa (luonnollisesti painellen kaikkia nappeja) siinä syttyi pahaenteinen armed-merkkivalo. Ehdinkin juuri vitsailla asiasta tyttöystävälle, ennen kuin sivuaskel laukaisi järjestelmän.
Turvajärjestelmän hälytysääni on helvetillinen, ja vaatii huoneesta poistumista. Sitä ei myöskään saa keskeytettyä ilman turvakoodia, jota meillä ei ole. Siispä soitto vuokraisännälle, joka ei myöskään tiedä kyseistä koodia.
Ratkaisuksi saimme hälytysjärjestelmän virrankatkaisun sähkötaulusta. Ongelmaksi muodostui, että samalla katkeaa sähköt muualtakin keittiöstä.
Väliaikaiseksi ratkaisuksi löytyi järjestelmän kaikkien neljän liikkeentunnistimen laukaiseminen, minkä jälkeen ne hetken huudettuaan eivät enää laukea uudelleen. Tuntuu tosin aika koomiselta käydä heiluttelemassa käsiään kaikkien huoneiden vakoilujärjestelmille korvatulpat korvissa.
Tuossa on ainoa ongelma se, että uusi sähkökatkos resetoi järjestelmän jälleen, jolloin operaatio on toistettava.
Hauskaa on myös ettei kyseinen järjestelmä tosiasiassa suojaa yhtään miltään. Asunnosta, ja myös turvajärjestelmästä, sähköt katkaiseva sähkötaulu on näet heti oven vieressä. Itseasiassa murtautuja saa hiljennettyä järjestelmän nopeammin kuin itse asunnon omistaja turvakoodin näppäilemällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti